Asunnottomuuden poistaminen tuo kunnalle säästöjä

Asunnottomuuden poistaminen tuo kunnalle säästöjä

Suomen kunnissa on tällä hetkellä yli 7 000 asunnotonta, joille asunnon saaminen olisi ensimmäinen askel elämän kuntoon saamiselle. Joku voi kysyä, onko meillä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa varaa asunnottomuuden poistamiseen. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että ongelman jatkuminen maksaa kunnalle enemmän kuin toimet sen poistamiseksi. Häätö- ja remonttikustannukset, toimeentulotuki, kriisimajoitus sekä syrjäytyminen kerryttävät kunnalle kalliin laskun. Kun ajatellaan ihmisen elämänkaarta, asunnottomuuden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on myös tuottava investointi tulevaisuuteen.

Asunnottomuuteen liittyy usein työttömyyttä sekä keskimääräistä suurempi tarve sosiaali- ja terveyspalveluille. Tutkija Jouko Kajanojan mukaan yhden henkilön syrjäytyminen tekee julkiseen talouteen vuositasolla 18 000 euron loven. Laskelmassa on huomioitu työttömyydestä johtuva verotulojen menetys sekä sosiaalimenot. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan lisääminen, asumisen tukipalvelut ja häätöjen estäminen asumisneuvonnalla ovat keinoja asunnottomuuden taklaamiseen.

Päihde- tai mielenterveysongelmaisten tuetun asumispalveluyksikön kustannusten tutkimuksellista arviointia on tehty esimerkiksi Tampereen Härmälässä, missä yksikköön asutettujen tuottamia menoja verrattiin kuluihin, joita samat henkilöt tuottivat asunnottomina. Härmälään muuton jälkeen kustannussäästöt palvelujen osalta olivat peräti 60 prosenttia. Kulut vähentyivät niin päihdepalveluissa, poliisin säilöönotoissa, sairaalapalveluissa, ensiapukäynneissä ja ambulanssikuljetuksissakin. Tutkimuksen mukaan säästöt yhden henkilön tarvitsemien palvelujen osalta voivat olla jopa 9 600 euroa vuodessa.

Sen lisäksi, että asunnottomille on järjestettävä asuntoja, myös asumisvaikeuksien ennaltaehkäisy on tärkeää. Yksi häätö voi tulla maksamaan jopa yli 10 000 euroa. Asuntojen tyhjäkäynnistä kertyy vuokratappioita häätöprosessin aikana, jos asuntoa ei voi vuokrata uudelleen. Häätökustannusten päälle tulevat usein vielä raivaussiivous-, muutto- ja tilapäismajoituskulut. Häätöasuntoihin joudutaan usein tekemään myös remontteja, mikä lisää edelleen kustannuksia.

Kunnan asukkailleen järjestämä asumisneuvonta tuo häätöjen vähenemisen kautta julkistalouteen säästöjä, jotka ylittävät toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuonna 2010 tehdyn Helsingin asumisneuvonnan vaikuttavuustutkimuksen mukaan yhden asumisneuvojan työn julkistaloudelle tuottama säästö on vuodessa 43 000–85 000 euroa.

Raine Helskyaho, PAAVO Verkostokehittäjät -hanke, Y-Säätiö