Elinvoimaa asuinalueille täydennysrakentamisella ja palveluiden kehittämisellä

Elinvoimaa asuinalueille täydennysrakentamisella ja palveluiden kehittämisellä

Merkittävä osa suomalaisesta asuntokannasta on rakennettu 1960-70 -luvuilla ja tuolloin voimakkaan kaupungistumisen aikaan rakennettiin nimenomaan lähiöitä. Lähiöiden kerrostalot ovat tulleet peruskorjausikään ja niin ovat itse lähiötkin. Rakennusten ja ympäristön teknisen kunnon ohella huolena on usein väestörakenteen yksipuolistuminen, palveluiden heikkeneminen ja kiinteistöjen arvojen aleneminen. Asunnon arvon lasku yhdistettynä kasvavaan korjausvelkaan on huono yhdistelmä. Lähiöiden mainekin kaipaa kohentamista: Suomen ympäristökeskuksen tuoreen Asukasbarometrin mukaan kerrostalo ohittaa vastaajien nykyisessä elämäntilanteessa omakotitalon toiveasumistyyppinä, mutta vain harva haluaa kerrostalovaltaiselle alueelle keskustojen ulkopuolelle.

Haasteita siis lähiöiden kehittämisessä riittää, mutta onneksi on mahdollisuuksiakin. Samaisen Asukasbarometrin mukaan lähiöiden vahvuuksina pidetään erityisesti luonnonläheisyyttä sekä ulkoilu- ja liikuntapalveluita. Myös asuntojen hinnat ovat kohtuullisia. Tämän päivän katsannosta hyvänä voidaan pitää myös sitä, että monet lähiöt on kohtuullisen väljästi rakennettu. Niissä on tyypillisesti merkittäviä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.

Pääsääntöisesti kaupungit suhtautuvat myönteisesti täydennysrakentamiseen ja esimerkiksi Helsinki ja Tampere tulevat vastaan kaavoituskorvausten osalta. Kuntatalouden kannalta se onkin järkevää. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat Jaakko Vihola ja Antti Kurvinen vertailivat uuden tamperelaisen asuinalueen, Vuoreksen, kaupunkitaloudellisia vaikutuksia kahteen täydennettävään alueeseen. Heidän mukaansa Tampereen kaupungin näkökulmasta Vuoreksen kassavirta kääntyy positiiviseksi 50 vuoden kuluttua, täydennysalueilla jo 25 vuoden jälkeen.

Täydennysrakentamisella voi olla useita myönteisiä vaikutuksia. Kasvava asukasmäärä auttaa säilyttämään palvelut ja ostovoiman kasvu luo edellytyksiä uusillekin palveluille. Väestönkasvun myötä syntyy edellytyksiä parantaa joukkoliikennettä. Kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä voidaan kattaa korjausten kustannuksia. Sekä Suomessa että maailmalla on saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan olemassa olevien asuntojen hinnat nousevat hieman yli 2 prosenttia, kun alueelle rakennetaan uutta.

Täydennysrakentaminen voi parhaimmillaan synnyttää myönteisen kierteen, joka lopulta johtaa parempaan asuin- ja elinympäristöön, parempaan alueen maineeseen ja ehkäpä vähäisempiin sosiaalisiin ongelmiin. Mikään ihmelääke se ei tietenkään ole ja perusedellytyksenä on kaupungin jonkinlainen väestönkasvu. Lisäksi tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Yksityiset investoinnit ovat lähinnä uusia rakennuksia, asuntoja ja palveluita. Kaupungin täytyy investoida palveluihin, mutta myös kiinteistöihin ja infrastruktuurin.

Käytännön hankkeisiin liittyy monenlaisia haasteita. Yksi suurimmista on pysäköinnin ratkaiseminen. Pysäköintikentät ovat todennäköisimpiä paikkoja lisärakentamiselle, mutta rakenteelliset ratkaisut ovat usein kalliita. Joissakin tapauksissa asukkaiden autopaikat siirtyisivät kauemmaksi, mikä herättää vastustusta. Jokainen asuntoyhtiö ei voi saada lisärakennusoikeutta, toisaalta joku voi joutua ottamaan pysäköintitalon. Miten taloudelliset hyödyt tällöin jaetaan? Joka tapauksessa täydentämistä joudutaan tarkastelemaan vähintään korttelitasolla, mieluummin laajemmalla alueella.

Jos haluaa nimetä keskeisimmän onnistumiseen vaikuttavan tekijän, se on ehdottomasti osallistaminen. Jo paljon ennen kuin ollaan kaavoitusvaiheessa, asukkaiden ja alueen yritysten kanssa on aloitettava vuoropuhelu ja sille on varattava kunnolla aikaa. Menetelmiä on monenlaisia. Helsingin Siltamäessä YIT ja kaupunki lähestyivät asiaa alkuvaiheessa verkossa pelattavan pelin avulla, jonka ideana ei ollut pohtia niinkään rakentamisen paikkoja, vaan täydentämisen tuomia hyötyjä. Usean sadan asukkaan osallistuminen peliin loi hyvän pohjan jatkotyölle.

Tervetuloa kuuntelemaan puheenvuoroni täydennysrakentamisesta Kuntamarkkinoille keskiviikkona 13.9. klo 9.30 tilaan Tietolinja.

Lue lisää Siltamäen pelistä:

Sadat Siltamäen asukkaat kehittivät kotikulmiaan pelin avulla

Nettipeli on uudenlainen tapa ideoida täydennysrakentamista

Katso video pelistä

Juha Kostiainen, johtaja, kestävä kaupunkikehitys, YIT