Hankintalaissa edelleen suuria haasteita

Hankintalaissa edelleen suuria haasteita

Hankintalaki uudistuu – Muuttuuko vammaisten ihmisten palveluiden järjestäminen? Hankintalain kokonaisuudistuksen TEM:n valmisteluryhmän mietintö julkaistiin 13.5.2015. Hankintalakiehdotus tullee vuoden vaihteessa eduskunnan käsittelyyn.

Kansallisiksi kynnysarvoiksi on ehdotettu tavaroissa ja palveluissa 60 000 € ja sote-palveluissa 300 000 €. Kynnysarvot ovat pitkälle TEM:n näkemys, jota elinkeinoelämä tukee. Kuntaliiton, STM:n, Sosten ja ammattiliittojen näkemyksen mukaan EU:n hankintadirektiivin maksimit pitäisi ottaa sote-palveluissa täysimääräisesti käyttöön.

Vammaisjärjestöt vaativat, että vammaisten henkilöiden koko elämänkaaren ajan tarvitsemien välttämättömien palveluiden järjestäminen tulee irrottaa hankintalain kilpailuttamissäännösten soveltamisalasta. Vammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen on kertynyt erittäin huonoja kokemuksia palveluiden järjestämisestä tarjoushuutokaupalla, joka ei sovellu yksilölliseen palveluun.

Valmisteluryhmän esityksessä sote-hankinnoista on nostettu esille asiakkaiden erityistarpeiden huomioiminen ja asiakkaan kuuleminen. Nämä ja kokonaisedullisinta hintaa edellyttävät säädökset eivät ole riittävällä tavalla velvoittavia. Hankintayksikkö voi edelleen valita vertailuperusteeksi halvimman hinnan. Mielikuvat vanhasta huutolaiskaupasta eivät ole perusteettomia.

Onko tarjoushuutokauppa toimivin ja tehokkain järjestää vammaisten ihmisten palveluita? Hankintalakiesitys ei tuo riittävää muutosta epäkohtiin. Vammaisilla ihmisillä ei ole vaikutusmahdollisuutta palveluihinsa, eivätkä he voi ottaa sosiaalihuoltolain ja uudistuvan vammaislain edellyttämää vastuuta itsestään.

Vammaisen henkilön asianosaisaseman puute rikkoo EU:n ratifioimaa YK:n vammaissopimusta, jonka mukaan vammaista henkilöä ei voi velvoittaa ennalta määrättyihin asumisjärjestelyihin, koska jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa.

Ainoana Länsi-Euroopan maana Suomi on sisällyttänyt kaikki sote-palvelut hankintalakiin. Päätöstä perustellaan nais- ja pienyrittäjyyden tukemisella ja eri palveluntuottajien avoimella ja syrjimättömällä kohtelulla. Palveluasuminen on kuitenkin keskittynyt suurten kansainvälisten pääomasijoittajien omistukseen ja pienet paikalliset yritykset ovat kadonneet. Suuri epäkohta on myös siinä, että yrityskaupoissa siirretään kilpailutettua palvelua vahvimman taseen haltijan omistukseen.

Vammaisjärjestöjen yhteinen tietoisku aiheesta Kuntamarkkinoilla 9.9.2015 klo 13-13.20. Tervetuloa!

Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja