Henkilöstöetujen tarjoaminen – verovarojen väärinkäyttöäkö?

Henkilöstöetujen tarjoaminen – verovarojen väärinkäyttöäkö?

Vaikka työntekijöiden hyvinvoinnista puhutaan kannattavana ja vastuullisena investointina, olen havainnut että osa kuntien päättäjistä näkee sen pelkkänä kustannuseränä ja jopa verovarojen väärinkäyttönä. Puhun henkilöstöetujen myyjänä luonnollisesti puolueellisesti, mutta objektiivisestikin ajateltuna minun on haasteellista ymmärtää kyseistä ajatusmallia.

Moni ei ole tullut ajatelleeksi, miten kustannuserän sijaan henkilöstöetujen tarjoaminen, eritoten julkisella sektorilla, on niin kunnan taloudellisen kuin inhimillisenkin hyvinvoinnin kierron tukemista.

Kunnat ovat usein jopa alueensa suurimpia työnantajia. Olet varmaan joskus kunnan päättäjänä miettinytkin, mihin omat työntekijäsi käyttävät esimerkiksi saamansa virike-edun? Hyvin todennäköisesti paikalliseen kunnan liikunta- tai kulttuuri-paikkaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että tällöin käytetty raha tukee suoraan kunnan taloutta?

Tai jos etu käytetään paikalliseen yritykseen, päätyy kyseisen yrityksen kasvaneita veromenoja määrällisesti enemmän kunnalle. Lisäksi käyttö tukee etenkin pienemmissä kunnissa yrityksen toiminnan jatkumista, jolloin kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus saada monipuolisempaa tarjontaa.

Samanaikaisesti rahan kiertäessä – kokee henkilöstöedun saanut työntekijä itsensä arvostetuksi, parempivointiseksi ja pysyy liikkuessaan terveempänä. Mikäli työntekijä päättää olla käyttämättä liikunta- ja kulttuurietuaan, palautuu summa kokonaisuudessaan takaisin organisaation pankkitilille, jolloin kunta voi päättää palautuneiden rahojen käyttökohteen.

Avaten vielä työhyvinvoinnin vaikutuksia, on sillä havaittu monissa tutkimuksissa olevan merkittävä myönteinen yhteys työntekijöiden vähäisemmän vaihtuvuuden ja sairauspoissaolojen lisäksi organisaatioiden tulosmittareihin, kuten tuottavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.

Työhyvinvoinnista puhutaankin nykyisin paljon, mutta sen ei tarvitse olla pelkkää puhetta. Etenkään, kun sen tukemisella kunnan organisaatio auttaa loppupeleissä jokaista – ennen kaikkea työntekijöitään mutta myös muita kuntalaisia ja itseään.

Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda edellytyksiä liikunnalle. Kunnan työntekijät ovatkin tärkeä huomioitava ryhmä sekä työntekijöinä että kuntalaisina. Henkilökohtaisena tavoitteenani onkin, että kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisesta saataisiin tehtyä ensisijaista päättäjien keskuudessa.

Mennnäänkö sitä kohti yhdessä?

– Katja Reinikainen, Edenred Finland