KaPA-laki digitalisaation perustaksi – mitä se tarkoittaa kunnan kannalta?

KaPA-laki digitalisaation perustaksi – mitä se tarkoittaa kunnan kannalta?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri rakentaa sähköisen asioinnin tukipalveluista perustan, johon Suomen julkisten palveluiden digitalisaatio perustuu. Valtiovarainministeriön ohjelmassa rakennetaan tiedonsiirtokanava palveluväylä, palvelu kansalaisen vahvaan sähköiseen tunnistamiseen, sähköinen asiointivaltuuspalvelu toisen puolesta asiointiin sekä palvelunäkymät kansalaisen, yrityksen ja viranomaisen yhden luukun asiointiin.

Palveluarkkitehtuuria tukee lainsäädäntö, joka on ainutlaatuinen Euroopassa. Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) velvoittaa julkishallinnon organisaatiota palveluiden käyttöön, ja lainsäädäntö mahdollistaa yksityisille organisaatioille palveluiden käytön laajasti. Mallilla edistetään julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteentoimivuutta esimerkiksi tulevien sote-alueiden ja maakuntien ict-palveluja järjestettäessä.

Kuntien pitää käyttövelvoitteen myötä hyödyntää ohjelman Suomi.fi-palveluita sähköisten asiointipalveluidensa tuottamisessa. Järjestelmien väliset integraatiot on toteuttava palveluväylää hyödyntäen, kansalaisen vahva sähköinen tunnistaminen tehdään Suomi.fi-tunnistamisella, kuntien lakisääteiset palvelut kuvataan palvelutietovarantoon ja merkittävät asiakasrekisteritiedot tuodaan näkyviin Suomi.fi-verkkopalveluun. Sähköisen viestinnän ensisijainen ratkaisu on vuonna 2017 käyttöön otettava viestinvälityspalvelu, joka korvaa kansalaisen asiointitilin. Kuntien tulee lokakuun 2016 loppuun mennessä ilmoittaa Väestörekisterikeskukselle suunnitelmansa palveluiden käyttöönotosta.

Kunnalle konkreettista hyötyä syntyy esimerkiksi tunnistamispalvelusta, jolla kansalainen kirjautuu sähköisiin palveluihin: nykyisin kunta vastaa tunnistusvälineiden tarjoajien kanssa tehtävistä sopimuksista ja niiden kustannuksista, uudessa mallissa ne siirtyvät palvelua tuottavan Väestörekisterikeskuksen vastuulle.

Merkittävä uudistus on myös palvelutietovaranto, johon kuvataan yhdenmukaisella tavalla kaikki julkiset palvelut, ja tieto on avoimesti kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä.

Valtiovarainministeriö tukee kuntia palveluarkkitehtuurin palveluiden käyttöönotossa valtionavustuksena myönnettävällä rahoituksella.

Kansallisen palveluarkkitehtuuri tähtää julkisten palveluiden laadun parantumiseen ja malliin, jolla palveluita voidaan tuottaa nykyistä kustannustehokkaammin. Haluamme myös kääntää katseen hallinnosta kansalaisiin, ja kehittää asiakaslähtöisen kokonaisuuden yhdessä kuntien kanssa.