Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset kompensoitava

Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset kompensoitava

Elokuun alussa asiantuntijat ja valtiovallan edustajat ovat kertoneet Suomen talouden kääntyneen loivaan nousuun. Samaa sanomaa jatketaan toteamalla, että nyt ei kuitenkaan palkkoja voida korottaa juuri ollenkaan, etenkään julkisella sektorilla, koska orastava kasvu saattaisi tyrehtyä. Sanomaa täydennetään korostamalla, että vientisektorin palkankorotukset ovat muillekin ehdoton yläraja.
Kunta-alan palkansaajajärjestöt, kuten Jyty, ovat ilmoittaneet, että kikysopimuksen mukaiset 30 %:n lomarahaleikkaukset vuosina 2017-2019 on otettava huomioon tulevissa sopimusratkaisuissa – palkanmenetykset on kompensoitava. Tästä asiasta tulee neuvottelujen suurin vääntö.
Tätä voimanmittelöä/neuvotteluja ja kaikkea tältä väliltä haasteellistaa soten uudelleen valmistelu. Perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antaman lausunnon edellyttämien muutosten toteuttamiseksi valmistellaan uusi hallituksen esitys, joka annetaan eduskunnalle vuoden 2018 alussa. Erityisesti maakunnan velvollisuutta yhtiöittää perustason sote-palvelut on pohdittava uudelleen, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että maakunnan olisi voitava myös itse tuottaa sote-palveluja.
Yhtiöittämisvelvollisuuden poisto aiheuttaa muutostarpeita valinnanvapauslakiin. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Korjattu hallituksen esitys lähtee lausunnolle marraskuun alussa.
Sote-uudistuksen uudelleen valmistelu merkitsee myös, että lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä tulee ainakin lykkääntymään. Tällä on myös vaikutusta syksyn sopimusneuvotteluihin ja sopimuskauteen. Perinteinen liittokierros käydään siis nykyisillä sopimuksilla.
Palkankorotus vuodelle 2018 pitää olla joko euromääräinen tai ns. sekalinja, joka turvaa vähintään x euroa kaikille. Pelkästään %-perusteinen korotus ei ole hyväksyttävissä. Palkankorotukseen pitää sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät.
Sopimuskauden pituudesta sopiminen tulee olemaan normaalia haasteellisempaa sote-uudistuksen vuoksi. Eräs vaihtoehto voisi olla malli joka koostuu kahdesta jaksosta, josta jälkimmäinen olisi myös irtisanottavissa.
Työhyvinvoinnin edistämistoimet, kuten koulutus, perehdytys, tiedonsaanti ja osatyökykyisten kuntoutus, ovat näissä uudistusmyllerryksissä erityisen tärkeitä.
Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä ja heidän asemansa parantaminen on myös Jytyn listalla sopimusneuvotteluissa.

Marja Lounasmaa, edunvalvontajohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty