Miksi kunnan pitäisi omistaa kiinteistöt – kohti alustavallankumousta

Miksi kunnan pitäisi omistaa kiinteistöt – kohti alustavallankumousta

Kesäkuussa Suomessa vieraili futuristi James Wallman. Hänen mukaansa elämme jakamistalouden ja ”alustavallankumouksen” aikakautta, jossa omistamisesta tulee yhä tarpeettomampaa: ”Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista huoneita, ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja.”

Kuntien omaisuusmassasta yli 70 prosenttia on kiinni kiinteistöissä. Ne ovat Suomen suurimpia kiinteistönomistajia ja toimitilojen käyttäjiä. Mitä tämä omistamisen ja alustojen murros tarkoittaisi julkisille kiinteistöille?

Nyt linjataan sote-uudistuksen valinnanvapautta. Yksi osa tätä valmistautumista tulisi olla sivistys- ja sote-sektorin kiinteistöstrategian uudistus. Nykyisin kunnat kiinnittävät seiniin mittavia määriä ”turhaan” rahaa. Uuden strategian keskiössä tulisi olla alustavallankumous.

Julkisten tilojen omistamiseen uudet mallit

Oletan, että pienten lasten, ikääntyneiden ja sairaiden vanhusten tai vammaisten ihmisten asumiseen ja hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessakin fyysisiä tiloja. Futuristin ajatus sivistys- ja sote-sektoreilla tarkoittaa uudenlaista ajattelua ainakin seuraavilla osa-alueilla: tilojen käyttötarkoitus ja muuntojoustavuus, tilojen monipuolisempi hyödyntäminen 24/7 ja omistamisen uudet mallit.

Vanhushoivassa alustavallankumousta on se, että kehittynyt turva- ja viestintäteknologia mahdollistaa asumisen tutussa kotiympäristössä entistä pidempään. Kuitenkin tutkitusti viimeiset pari-kolme vuotta ovat suurimmalle osalle vanhuksia vaativaa aikaa, jolloin on mahdotonta selviytyä ilman ympärivuorokautista tukea. Tällöin kodinomaiset palvelu- ja hoivakodit ovat toimiva ratkaisu. Nykyisessä haastavassa taloustilanteessa kiinteistöjen – palvelualustojen – omistajina ja kiinteistöriskin kantajina voisivat toimia yksityiset yritykset ja kiinteistörahastot.

Valinnanvapaus tuo säästöjä ja tyytyväisiä asiakkaita

Kuntien ei kannata kiinnittää veronmaksajien rahoja tehottomasti seiniin. Erinomainen esimerkki uudesta ajattelusta on päivähoidon järjestäminen palvelusetelillä: se on tuonut kymmenien prosenttien säästöt päivähoitokuluihin ja tyytyväiset asiakkaat.

Elämme aikaa, jolloin vanhustemme määrä kaksinkertaistuu ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Vanhalla julkisvetoisella investointimallilla tätä murrosta ei voida yksin hoitaa.