Kunnat avainasemassa kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä

Kunnat avainasemassa kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä

Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista ihmistä, joista vain noin 400 – 500 on palkkatyössä. Selvitysten perusteella maasta löytyy noin 3000 potentiaalista kehitysvammaista palkkatyöntekijää.

Kunnan järjestämillä palveluilla voidaan tukea merkittävästi kehitysvammaisten ihmisten siirtymistä työelämään. Palvelujen järjestämistapa riippuu kunnan tavoitteista: tavoitellaanko ensisijaisesti työsuhteisia palkkatyöpaikkoja vai avotyötoimintapaikkoja.

Tutkimukset osoittavat, että niissä kunnissa, joiden tavoitteena on löytää kehitysvammaisille kuntalaisilleen ensisijaisesti työsuhteisia palkkatyöpaikkoja ja joissa on resursoitu riittävästi työhönvalmennukseen sekä työpaikkojen etsintään, kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät palkkatyöhön merkittävästi useammin kuin muissa kunnissa.

Toimiviksi käytännöiksi on todettu mm. tuetun työllistymisen työhönvalmennus ja tuettu oppisopimuskoulutus, mutta vain harvassa kunnassa niitä on tarjolla. Hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupunki, joka teki vuonna 1995 päätöksen tukea työhönvalmennuksella kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Myöhemmin muodostettiin tuetun työllistymisen yksikkö. Tämän ansiosta kehitysvammaisten henkilöiden on Helsingissä mahdollista työllistyä.

Suurella osalla kehitysvammaisista ihmisistä on jokin ammatillinen koulutus, mutta työelämässä sitä pääsee hyödyntämään vain murto-osa koulutetuista. Tyypillisimmin kehitysvammaiset ihmiset sijoittuvat työtoimintaan tai avotyötoimintaan ja tekevät koulutuksestaan riippumatta pääasiassa keittiö- tai siivoustöitä tai erilaisia alihankintatöitä.

Kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus työhön ja sitä kautta kohtuulliseen elintasoon. Avotyötoiminnassa oleville henkilöille maksetaan työosuusrahaa keskimäärin seitsemän euroa päivässä, mikä tarkoittaa noin 140 euron kuukausiansiota. Usein työtoimintaan osallistuvat joutuvat kuitenkin maksamaan itse ylläpito- tai ateriakorvauksen, joka on suunnilleen samaa luokkaa kuin työosuusraha.

Työtoiminnan ohjaajien mukaan lähes puolella tällä hetkellä avotyötoiminnassa olevista kehitysvammaisista henkilöistä on edellytykset työllistyä palkkatyöhön, jos heille löydetään sopivat työtehtävät, jotka ovat riittävän selkeitä, hyvin ohjeistettuja ja mahdollisesti myös räätälöityjä henkilöiden taitoja vastaaviksi. Riittävä tuki ja mahdollisuudet kokeilla erilaisia työtehtäviä avaisivat monelle kehitysvammaiselle ihmiselle väylän palkkatyöhön.

Näyttää kuitenkin siltä, että työllistymisen mahdollisuutta ei aina edes tarjota. Tämä kertoo siitä, että kehitysvammaisia ihmisiä ei nähdä potentiaalisena työvoimana. Työmarkkinoilla on paljon esimerkiksi osa-aikaisia tehtäviä, joihin on vaikea löytää työvoimaa, mutta joita kehitysvammaiset ihmiset olisivat kykeneviä ja halukkaita hoitamaan.

Kysymys on lopulta tiedon puutteesta, asenteista ja ennakkoluuloista. Onko kunnissa tietoa kehitysvammaisten ihmisten taidoista – tarjoammeko kehitysvammaisille ihmisille mahdollisuuksia työllistyä? Uskommeko heidän kykyihinsä?

Miten asiat ovat sinun kunnassasi?

Marianna Ohtonen, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliiton tietoisku aiheesta Työtoiminnasta palkkatyöhön – työhönvalmennus kuntien palveluvalikkoon Kuntamarkkinoilla 10.9.2015 klo 13:00 – 13:20 3. kerroksen huoneessa A 3.2. Tervetuloa!