Kyselyväsymyksestä oikea-aikaiseen työelämän laadun kehittämiseen

Kyselyväsymyksestä oikea-aikaiseen työelämän laadun kehittämiseen

Työelämän laatua ja työhyvinvointia mitataan paljon. Kansallinen kyselyvimma kiihtyy kiihtymistään ja sähköpostiin tulee tämän tästä erilaisia kyselyitä täytettäväksi. Alakohtaiset työolokyselyt ja työpaikkojen työhyvinvointikartoitukset antavat arvokasta ja kattavaa tietoa tietyltä mittauspisteeltä, mutta kyselyiden ja mittauksen vaikutuspotentiaali työelämän laatuun on kuitenkin rajallinen.

Kyselyillä on mahdollista saada valtava määrä numeerista dataa työhyvinvoinnin tasosta, mutta kuinka paljon hyötyä yksittäinen kyselyyn vastannut työntekijä saa niistä omakohtaiseen työelämän laadun kehittämiseensä? Toki työhyvinvointikysely edellyttää vastaajaa pohtimaan organisaationsa hyvinvoinnin tilaa ja voi aiheuttaa kahvipöytäkeskustelua, mutta harvemmin kyselyt tarjoavat merkittävästi työkaluja välittömälle työelämän laadun kehittämistyölle.

Tie kyselystä kehittämiseen on usein pitkä ja vaiherikas. Johtoryhmä saa kalenterivuoden alussa käsiteltäväksi työhyvinvointikyselyn tulokset, jotka on kerätty edeltävän vuoden syyskuussa. Mittausdatan perusteella johto alkaa valmistella kehittämisprojektia, jonka tuloksien oletetaan näkyvän muutaman kuukauden kuluttua. Lopulta yksittäisestä syyskuisesta mittauspisteestä ollaan hyvin kaukana ja työntekijän kokemus työarjesta voi olla jo merkittävästi muuttunut. Yksittäiselle mittauspisteelle on tällöin annettu kohtuuttoman paljon painoarvoa.

Mittausdatan määrää oleellisempaa on kehittämistyön vaikuttavuus. Työelämän laatua mitattaessa yksittäistä mittausta keskeisempää on muutostrendien havaitseminen. Näin kehittämistä voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti.

Mittaushuumassa työntekijä jää usein passiiviseksi arvioijaksi, joka tarkastelee organisaatiotaan pisteytettävänä objektina. Työntekijän tulisi olla aktiivinen ja toimiva subjekti, jolla on riittävästi työkaluja työelämän laatunsa edistämiseen. Mitä hyötyä on mittaamisesta ilman oikea-aikaista ja osallistavaa kehittämistä?

Taidan vie työelämän laadun kehittämisen mittaamisesta tekoihin. Mobiilisti ja ratkaisukeskeisesti – totta kai.

Taitaako sinun organisaatiosi jo itseohjautuvan ja oikea-aikaisen työelämänlaadun kehittämisen vai olisitteko uudenlaisten työkalujen tarpeessa?

https://taidan.fi/

Sampo Keuramo, TAIDAN