Luddiitit ja työn tulevaisuus

Luddiitit ja työn tulevaisuus

Tulevaisuuden ”näkeminen” on aina kiinnostanut minua. Siksipä aikoinaan gradunikin syntyi tulevaisuustutkimuksen skenaariomenetelmällä.

Nykyisin yksi tulevaisuustutkimuksen keskeisistä fokuksista on työn tulevaisuus ja automaation kehitys tekoälyineen ja robotteineen. Ihmistyön korvautuminen koneilla ei ole kuitenkaan uusi ilmiö kuten kaikki tiedämme.

Koneita on tehty jo vuosisatoja työn tehokkuuden parantamisen nimissä. Tarinat kertovat, että ns. luddiitit rikkoivat Britanniassa koneita, jotka heidän mukaansa johtivat perinteisten käsityöläisten ammattien vähentymiseen.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta käynnisti edellisellä hallituskaudella Radikaalit teknologiat -jaoston työ. Jaoston tavoitteena oli löytää 100 uutta tulevaisuuden ammattia, jotta Suomessa osataan valmistautua oikeilla tiedoilla ja taidoilla tuleviin haasteisiin. Mm. robotisaation ja digitalisaation seurauksena häviää vanhoja ammatteja, mutta sen seurauksena myös syntyy jatkuvasti uusia.

Jaostolta on tullut tuoretta konkretiaa julkaisun muodossa: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Miltä vaikuttaisivat seuraavat julkaisun listaamat uudet ammatit: kaupunkilennonjohtaja, robottipoliisi, kuljettajattoman liikenteen tarkastaja, robottiliikenteen vakuutusauditoija, digimuotoilija, 3D-mallintaja, kaupunkiviljelijä, bioraaka-ainelogistikko, keinolihakasvattajaja, kunnossapitorobottivalmentaja, tekoälykasvattaja, kyberturvakonsultti, henkilöturvaetävalvoja, e-urheilumanageri, lääketulostaja, DNA-muokkaaja, hallintoalustamoderaattori, tekoälyn luotettavuusvalvoja.

VTT:n esittämän hurjimman skenaarion mukaan koneet kykenevät pian tekemään niin suuren osan ihmistyötä niin kustannustehokkaasti, että talouskasvu ilman työtä tulee olemaan normaalia. VTT:n skenaarioissa työn tulevaisuus tulee myös olemaan yhä enemmän yrittäjyyteen perustuvaa.

VTT jopa väittää, että ”ihmiset eivät ole tulevaisuudessa enää kustannuksia ja resursseja perinteisessä mielessä vaan he ovat arvonmuodostuksen ydintä, pääoma ja tuotannontekijöitä”.

Tulevaisuuden ammattien ennustaminen ei ole helppoa. Selvää on kuitenkin se, että koulutuksen merkitys kasvaa. Erityisesti tietotyössä ja erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Tutkijoiden mukaan pelko siitä, että inhimillisen vuorovaikutuksen ammatit katoaisivat, on turha. Kohtaavat työt, työt ihmiseltä ihmiselle, eivät katoa mihinkään.

Kari Hietamäki, viestintäjohtaja, päätoimittaja
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry