Menestyvä kunta ei unohda lasta

Menestyvä kunta ei unohda lasta

Perhe on lähdössä reissuun ja vanhemmat pakkaavat kassit, korit ja nyssäkät huolellisesti autoon. Viimein auto starttaa ja kaartaa isommalle tielle. Hyvä, että päästiin liikkeelle. Ensimmäisissä liikennevaloissa toiselle vanhemmista iskee tunne, että jotain puuttuu. Ai niin, ne lapset!
Onko tuttu tilanne? Tuskin. Vastuu lapsista pitää heidät matkassa mukana. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lapset usein unohtuvat. Vanhempiensa tavoin myös lapset ovat kuntalaisia ja kansalaisia oikeuksineen. Lisäksi heitä koskettavat universaalit lasten oikeudet. Lapset eivät voi äänestää, asettua ehdolle tai työskennellä viranhaltijoina, joten heidän oikeuksistaan huolehtiminen on aikuisten vastuulla. Kunnallishallinnossa on vaikea keksiä päätöstä, joka ei jollain tavalla vaikuttaisi lasten arjen hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Lapsibudjetointi sekä lapsivaikutusten arviointi ovat keinoja tuoda lapsen oikeudet päätöksenteon arkeen. Erilaisia toimivia malleja on jo kehitetty, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Vaikutusarviot ovat tiedolla johtamista
Lapsivaikutusten arviointi kuuluu tiedolla johtamisen menetelmiin ja on yksi tapa tehdä ennakoivaa vaikutusten arviointia (EVA) päätöksistä. Arvioinnin päämääränä on turvata ja valvoa joko tietyn lapsiryhmän tai kaikkien lasten edun toteutuminen.
Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion lapsivaikutusten hallinto- ja toimialat ylittävää kokonaisarviointia. Kehitetyistä malleista mainittakoon Pohjois-Pohjanmaan liikennevalomalli, jossa palvelujen kustannuksia tarkastellaan jaottelemalla ne matalan kynnyksen, erityistason ja vaativan tason palveluihin. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen ja perustason ”vihreitä” palveluja niin, että vaativan tason ”punaisten” palvelujen kysyntä vähenee. Toisena mainintana SIB (Social Impact Bond), jossa panostukset lasten ja perheiden hyvinvointiin nähdään vaikuttavuusinvestointeina. Useat kunnat ovat lähtemässä mukaan SIB-malliin.
Kuntien menestyjät ja häviäjät
Vuosittain 300 000 suomalaista muuttaa kunnasta toiseen. Suurin muuttajaryhmä ovat nuoret aikuiset. He päättävät siitä, mitkä alueet menestyvät ja mitkä kuihtuvat. Lapsiperheiden arjen sujuvuus on merkittävä vetovoimatekijä tulevaisuuden kasvukunnissa. Lapsivaikutusten arvioinnilla ja lapsibudjetoinnilla tehdään näkyväksi, miten päätökset vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin ja käytetäänkö varat tehokkaalla tavalla. Tietopohjainen analyysi auttaa korjaamaan tarvittaessa päätöksenteon suuntaa.

Sonja Falk, Lastensuojelun Keskusliitto