Miljoona pois kunnan käyttömenoista? Kiinnostaako?

Miljoona pois kunnan käyttömenoista? Kiinnostaako?

Moni suomalainen kunta säästää sadoista tuhansista jopa miljooniin euroihin vuosittain parantamalla energiatehokkuuttaan. Monessa muussa kunnassa tämä olisi myös mahdollista.

Kunnat käyttävät yhteensä noin miljardi euroa vuodessa energiaan. Tästä voitaisiin arvioiden mukaan säästää 150 000 miljoonaa euroa jo pelkästään kiinteistöjen talotekniikkaa kehittämällä.

Esimerkkejä löytyy mm. kansalliseen energiatehokkuussopimukseen liittyneistä kunnista. Janakkalan kunta säästää energiatehokkuuden ansiosta n. 152 000 € vuosittain. Raumalla säästyy pitkäjänteisen energiatehokkuustyön tuloksena n. 330 000 € vuodessa. Oulussa lukemat ovat vielä kovemmat; säästöä kertyy vuosittain n. 5 miljoonaa euroa.

Miksi energiatehokkuuden eteen jo paljon työtä tehneet energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen sitoutuneet kunnat uskovat edelleen saavuttavansa säästöjä energian käytössä? No miksi ammattisijoittaja tekee maallikkoa parempaa tuottoa osakemarkkinoilla?

Ammattilaisella on resurssit ja informaatiota, jota aloittelijalla ei ole.
Energiatehokkuuteen investoineet kunnat ovat vuosien ajan parantaneet kulutusseurantaa, ohjausta ja investoineet energiatehokkaaseen teknologiaan. Kehittäneet omaa tietotaitoaan ja verkostoituneet muiden sopimuskuntien kanssa. Energiatehokkuuteen panostaneet kunnat nauttivat nyt alentuneesta energialaskusta ja kasvaneesta osaamisestaan.

Miltä kuulostaisi 20 % ”alennus” investoinnista? Hyvältä?

Kunta saa hyötyä myös investointeihin. Solmimalla kansallisen energiatehokkuussopimuksen kunta voi hyödyntää valtion energiatukea investoinneissaan. Esimerkiksi 10 000 asukkaan Iin kunta on neljässä vuodessa hyödyntänyt energiatukea lähes 400 000€ edestä.

Valtio tukee aktiivisia, energiatehokkuussopimuksen solmivia kuntia, koska sopimusjärjestelmän kautta saavutetuilla tuloksilla Suomi vastaa EU:n energiatehokkuusvaatimuksiin. Sopimusjärjestelmän toiminnan edellytys on riittävä kattavuus, myös kuntasektorilla. Tulosten tekemiseen tarvitaan mukaan myös teidän kuntanne.

Energiatehokkuus ei ole ihmetekoja vaan määrätietoista työtä, sitoutumista, pieniä oivalluksia ja yhteistyötä. Energiatehokkuudessa on uskallettava panostaa, jos haluaa tuloksia. Työ ja panostus alkaa liittymällä energiatehokkuussopimukseen vuosiksi 2017-2025, varaamalla resurssit energia-asioista vastaavalle ja laatimalla suunnitelma seuraaville vuosille.

Vai voiko kunnanjohtosi sanoa, ettei raha kelpaa?