Perustuslakivaliokunta viitoitti tietä soten jatkovalmistelulle

Perustuslakivaliokunta viitoitti tietä soten jatkovalmistelulle

Päivi Laajala, ylijohtaja, osastopäällikkö, VM ja Auli Valli-Lintu, hallitusneuvos, VM

Sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokunnan katsottua kahteen eri otteeseen esityksien olevan ristiriidassa kunnalliseen itsehallintoon kuuluvien kansanvaltaisuuden, rahoitusperiaatteen ja verotusoikeuden suojan että yhdenvertaisuuden toteutumattomuuden vuoksi. Valiokunnan lausunto kuitenkin osoittaa, että uudistus on välttämätön.

Perustuslakivaliokunnan lausunnot viitoittavat jatkovalmistelua eikä valmistelua tarvitse aloittaa alusta. Valiokunnan keskeiset viitoitukset ovat seuraavat:
– sote-tehtävien hoito edellyttää laajempia hartioita perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta eli on perusteltua, että sote-tehtävät siirretään yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi
– valmistelussa on arvioitava erilaisia hallinto- ja rahoitusmalleja
– eri hallinto- ja rahoitusmalleja on arvioita sekä perusoikeuksien toteutumisen että kunnallisen itsehallinnon kannalta
– hallinto- ja rahoitusmalleja on arvioitava kokonaisuutena
– rahoitusmallin arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös muut vireillä olevat hankkeet, jotka vaikuttavat kykyyn vastata palveluvelvoitteista
– vaikutusten arviointi on tehtävä kattavasti
– valmistelu olisi perustelluinta tehdä laajapohjaisessa parlamentaarisessa toimielimessä
– kunnille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.

Mallitarkastelu ei voi rajoittua vaan yhteen malliin, vaan järjestämistä on tarkasteltava ja arvioitava perusteellisesti kolmen mallin eli yksiportaisen kuntayhtymämallin, ns. toisen asteen itsehallintomallin ja valtion järjestämisvastuun näkökulmista.

Perustuslakivaliokunta linjasi myös sosiaalisten perusoikeuksien ja kunnallisen itsehallinnon suhdetta. Näiden vastakkainasettelun sijaan tulisi jatkossa pohtia, miten molemmat toteutuisivat eri malleissa. Asukkaiden itsehallintoon perustuvaa kunnallista itsehallintoa ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista on siten pidettävä yhtäläisinä oikeuksina samoin kuin sosiaalisia perusoikeuksia.

Hallinto ja rahoitus ovat kietoutuneet yhteen vahvasti. Hallintomallia ei voi toteuttaa ilman, että samanaikaisesti on ratkaistu toimiva rahoitusjärjestelmä. Perusoikeuksien toteutumistakaan ei voida tarkastella ilman rahoitusjärjestelmää ja kestävää taloutta. Yhden perusoikeuden toteutuminen ei saa vaarantaa muiden perusoikeuksien toteutumista, ja asukkaita ei voi verorasituksen perusteella asettaa voimakkaasti eriytyneeseen ja eriarvoiseen asemaan myöskään palveluiden rahoittamisessa. Soten rahoitusratkaisu edellyttänee myös uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimivuuden tarkastelua uudessa hallintomallissa.

Välttämätön sote-uudistus on siis edelleen edessä. Perustuslakivaliokunnan vahvat kannanotot aidosta mallien vertailusta, parlamentaarisesta valmistelusta, kattavasta vaikutusarvioinnista ja kuntien vahvasta mukanaolosta uudistuksessa luovat hyvät lähtökohdat jatkovalmistelulle. Työ edellyttää vahvaa koordinaatiota ja erilaisen asiantuntijuuden ja tutkimustiedon hyväksikäytön varmistamista. Työ edellyttää siten myös ministeriötasolla poikkihallinnollista valmistelua.

Vaikka ensisijainen fokus on sote-järjestelmän mahdollisimman nopea uudistus ja toteutus, ei valmistelussa voida − varsinkaan toisen asteen itsehallintomallin tarkastelussa ja arvioinnissa − unohtaa muiden kuntien yhteistoimintavelvoitteiden kytkemistä uudistukseen jollain aikavälillä. Kunta- ja palvelurakenteen kokonaistarkastelu täytyy siten olla koko ajan työssä mukana. Lisäksi uudistusta valmisteltaessa on huomioitava monikanavarahoituksen purkamisen ja valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon uudistamisen vaikutukset. Näin ollen kysymys on pidemmällä aikavälillä koko julkisen hallinnon rakenteiden, palvelujen ja rahoitusjärjestelmän tarkastelusta, arvioinnista ja uudistamisesta.