”Samojen ongelmien ympärillä pyörimme ja yhteistyötä kannattaa pitää yllä ja kehittää”

”Samojen ongelmien ympärillä pyörimme ja yhteistyötä kannattaa pitää yllä ja kehittää”

Järjestöt ovat kehittäneet pitkään tuetun työllistämisen palveluitaan. Moni pidempään työttömänä ollut tai osatyökykyinen henkilö on löytänyt järjestöstä työpaikan ja päässyt sen kautta edelleen avoimille työmarkkinoille.

Järjestöihin asiakas voi tulla sellaisena kuin on. Matalan kynnyksen tuen ja ohjauksen kautta asiakas on kuntoutunut kohti avoimia työmarkkinoita tai siirtynyt koulutukseen.
Järjestöt edustavat niitä asiakkaita, jotka monesti muuten jäisivät huomioimatta. Järjestötyöntekijöiden mielestä järjestöjen vahvuuksia ovat:
– kuljetaan asiakkaan rinnalla ja ollaan hänen lähellään
– tarjotaan matalan kynnyksen palveluita
– monipuoliset työtehtävä
– osaamista kohdata ja tukea vaikeimmin työllistyviä.

Järjestöjen mielestä, sote- ja maakuntauudistuksessa täytyy tunnistaa ja tunnustaa järjestöjen osaaminen myös tuetun työllistämisen palveluissa. Toisaalta järjestöjen on itse pysähdyttävä ja pohdittava mikä rooli järjestöillä on tulevaisuudessa. Eräs järjestötyöntekijä tiivisti asian hyvin: ”Muutoksia on tulossa, ole valmiina!”.

Sisäministeriön selvityshenkilö Tuija Brax nostaa selvityksessään (2018), että järjestöjen on eriteltävä järjestölähtöinen toiminto ja markkinalähtöinen palvelu. Moni järjestö on tähän jo havahtunutkin. Mitä tarkoitamme, kun puhumme palvelusta tai toiminnasta? Mikä on näiden ero? Järjestöt tarvitsevat yhteistä tilaa ja aikaa tämän kaiken suunnittelulle. Yhteistyön voima korostuu. Järjestöjen ei kannata tehdä tätä yksin vaan yhdessä muiden järjestötoimijoiden kanssa.

Voisiko järjestöillä olla tulevaisuudessa entistä enemmän yhteisiä palveluita tuetun työllistämisen palvelukentällä ja voisivatko järjestöt suunnitella näitä tulevaisuuden palveluita yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa? Meidän on aika nähdä kilpailukulttuurin yläpuolelle ja lähteä aidosti rakentamaan pirstaleisen palvelukulttuurin sijaan kokonaisia palvelukokonaisuuksia. Tavoitteena on kaikkien asiakkaiden palvelutarpeiden huomiointi – myös niiden asiakasryhmien, jotka muuten unohtuvat. Järjestöt ovat tärkeä kumppani erityisryhmien työllistämisessä.

Tämä blogiteksti perustuu Vates-säätiön Keko-kehittämisen koordinaatiohankkeen järjestämien alueellisten verkostotapaamisten kirjallisiin palautteisiin. Tutustu Keko-hankkeeseen

https://www.vates.fi/vates/projektit/keko-kehittamisen-koordinaatiohanke.html

Mari Toivonen, hankepäällikkö, Vates-säätiö sr