Tilaajavastuulaki konkretisoi tilaajan vastuun rahassa

Tilaajavastuulaki konkretisoi tilaajan vastuun rahassa

Uudistunut tilaajavastuulaki vaikuttaa nopeasti luettuna varsin riskittömältä lailta. Kuitenkin lain velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata kuntatilaajalle jopa kymmenien tuhansien eurojen laiminlyöntimaksu. Miten tilaaja voi varmistua velvoitteiden asianmukaisesta täyttämisestä ja turhien riskien realisoitumiselta?

Tilaajavastuulain uudistus on tullut voimaan 1.9.2015. Lähtökohtaisesti kaikista arvoltaan 9.000 euroa (alv 0 %) olevista tai sen ylittävistä hankinnoista pyydetään tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ennen sopimuksen allekirjoittamista. Pyytämällä selvitykset vältetään merkittävät laiminlyöntimaksut, jotka voidaan määrätä, mikäli tilaaja on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa. Laiminlyöntimaksu on vähintään 2.000 euroa ja korkeintaan 20.000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu on vähintään 20.000 euroa ja enintään 65.000 euroa.

Tilaaja pyytää selvitykset yrityksiltä pääsääntöisesti jo tarjouskilpailun yhteydessä. Mikäli selvityksiä ei ole pyydetty tarjouskilpailun yhteydessä tai ne eivät enää ole voimassa, selvitykset on pyydettävä ennen sopimuksen allekirjoittamista tai tilauksen tekemistä. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin tilaaja on vastaanottanut asianmukaiset selvitykset.

Lähtökohtaisesti tilaajavastuulaki koskee kaikkea työtä, jota tehdään ulkopuolisen yrityksen eli sopimuskumppanin työntekijöiden toimesta tilaajan tiloissa. Mikäli työn tekee yrittäjä itse, ei tilaajavastuulakia sovelleta. Tilaajan on varmistuttava kirjallisesti (sähköpostitse) siitä, että työn tekee yrittäjä itse eikä siihen käytetä työntekijöitä. Tilaajavastuulakia ei sovelleta työsuhteisiin.

Tilaajavastuulain soveltamiseen on myös olemassa poikkeuksia. Tilaajavastuulakia ei sovelleta esimerkiksi pieniin alle 9000 euron (alv 0%) sopimuksiin, alle 10 päivän henkilöstövuokraukseen tai viranomaisten kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Seuraavat poikkeukset koskevat kaikkia muita paitsi ei rakentamisen sopimuksia: tilaajavastuulakia ei sovelleta sopimuksiin vakiintuneiden yritysten tai vakiintuneiden sopimuskumppaneiden kanssa, joilta on vähintään kertaalleen pyydetty selvitykset.

Mitkä sopimukset kuuluvat lain soveltamisalaan? Miten kuntatilaajan kannattaa päivittää hankintasopimusmallinsa, jotta tilaaja voisi vähentää laista aiheutuvia riskejä? Miten korotetun laiminlyöntimaksun voi välttää? Näihin kysymyksiin saat vastauksen käytännönläheisessä tietoiskussamme, joka pidetään Kuntamarkkinoilla torstaina 10.9. klo 11.30–11.50. Tervetuloa mukaan!

Asianajaja, KTM Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy