Julkiset (ruoka)hankinnat oman kunnan parhaaksi

Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK15.9.2021

Julkisten hankintojen arvo on vuosittain 35 miljardia euroja. Ruoan osuus tästä on 300 miljoonaa euroa. Summat muodostuvat useammasta pienestä ja isommasta hankinnasta, ja kokonaisuudet ovat suuria ja taloudellisesti erittäin merkittäviä. Ruoka- ja muut hankinnat tuovat virettä ja vipinää maakuntiin ja maaseudulle, niiden mukana saadaan omalle seudulle työtä, toimeliaisuutta ja uutta energiaa. Parasta olisikin, jos julkisiin hankintoihin käytetyt eurot jäisivät pyörimään paikallisesti, tuomaan elinvoimaa, työtä ja hyvinvointia omaan kuntaan, maakuntaan tai vähintään omaan maahan!

Yhteiskunnan tarjoama ruoka koskettaa meitä kaikki jossakin elämänvaiheessa. Varhaiskasvatuksessa syödään aamulla puuroa ja muuta aamupalaa, kouluissa ja oppilaitoksissa tarjotaan päivittäin koululounasta, palvelukodeissa ja muissa yksiköissä asukkaat nauttivat lämpimien aterioiden lisäksi välipaloja, päiväkahvia ja myös juhla-aterioita vuoden kierron mukaan. Ruualla on monta tehtävää, sen pitää maistua, tarjota elämyksiä, tarjota tauko päivän toimiin, ravita ja tukea hyvinvointia.

Syksyllä 2020 valioneuvosto teki periaatepäätöksen vastuullisista ruokahankinnoista. Strategian tavoitteena on lisätä vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden ja palvelujen käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa. Periaatepäätöksen mukaan hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kotimaisten raaka-aineiden käyttöön ruokapalveluissa. Linjauksessa kannustetaan lisäämään lähi- ja luomuruuan sekä kalan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa.
Periaatepäätöksen mukaan julkisten ruokahankintojen tulee noudattaa kokonaiskestävyyden periaatteita, kuten hyviä viljelymenetelmiä, eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta, tukien hyvää ravitsemusta ja terveyttä. Kokonaiskestävyys huomioi ruuan koko tuotantoketjun pellolta pöytään asti. Käytettävissä olevat eurot ohjaavat kuntakeittiön ruokaostoksia. Tuontituote saattaa olla edullisempi kuin kotimainen vaihtoehto. Tällöin on hyvä pysähtyä miettimään, mistä hintaero syntyy – halvan ruuan hinnan maksaa yleensä aina joku, jollakin tavalla ja kustannuksella, esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin tai ympäristön kuormituksen.

Suomalainen tuotanto kestää hyvin kriittisenkin tarkastelun, ruokaketju on läpinäkyvä ja tuotteet jäljitettäviä, Suomi on vastuullisten elintarvikehankintojen suunnannäyttäjä – on monta syytä hankkia hyvää suomalaista ruokaa kuntalautasille.

Lisää -> www.mtk.fi/-/julkiset_ruokahankinnat_kunnan_parhaaksi