Kuntamarkkinoiden kärkiteemana on nyt paikallistason arjen ydin, kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. Valitettavan harvoin kuntien arjessa nostetaan esille sitä, kuinka kansainvälistyminen jo nyt vaikuttaa kuntien ja kuntalaisten arkeen.
Kansainvälistymisessä on kyse mahdollisuuksista kartuttaa yksilöille, kuntayhteisölle ja työelämälle tärkeää osaamista ja hyödyllisiä taitoja, ja tätä kautta elinvoiman ja hyvinvoinnin luomisesta meille kaikille. Järkevintä on rakentaa kunnan kansainvälistymispolkua suunnitelmallisesti ja strategisesti. Opetushallitus on tässä työssä kuntien luonteva kumppani. Rahoitusta kansainvälistymiseen on saatavilla, ja siinä Opetushallituksen henkilöstö auttaa.
Kuntien kansainvälinen aktiivisuus on toisaalta palvelu kuntalaisille ja erilaisille organisaatioille, mutta myös keino kasvattaa kunnan pito- ja vetovoimaa sekä osaamispääomaa. Kansainvälisissä hankkeissa syntyy ystävyyssuhteita ja verkostoja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Selvää on, että kansainvälistyminen kasvattaa aktiivisia ja rohkeita kansalaisia, joiden arvot, näkökulmat ja verkostot avartuvat.
Kansainvälisyys on kehittämisen ja kehittymisen työkalu. Kansainvälistyminen kerryttää taitoja, joita jokainen tarvitsee esimerkiksi työelämässä. Kokemusten perusteella osaamispulasta kärsivät alat ovat entistä valmiimpia vastaanottamaan ulkomaista työvoimaa, kun työyhteisöissä on jo entuudestaan kansainvälistä osaamista. Vetovoima syntyy vastavuoroisuudesta: maailmalle lähtevät vaikuttavat mielikuviin Suomesta.
Opit maailmalta vahvistavat alueellista elinvoimaa ja pitovoimaa. Kansainvälistyvät kuntalaiset synnyttävät alueille tärkeää osaamista aikana, jolloin väki on vaarassa valua kasvukeskuksiin ja osaajapula vaivaa. Yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen kantavat hedelmää yhteisten ongelmien ratkaisemisessa. Kaikkea ei tarvitse keksiä tai toteuttaa yksin. Kaikki voittavat, kun kunnat kehittävät toimintaansa niin kansallisesti kuin paikallisestikin, parhaita kansainvälistymisen käytäntöjä jakaen.
Globaalit haasteet ratkotaan verkostoissa ja muilta oppien. Kenelläkään ei ole yksin ratkaisun avaimia. Se edellyttää muilta oppimista ja yhteistyötä, jossa osapuolet ovat yhdenvertaisia ja etuoikeudet tunnistetaan.
Kansainvälinen yhteistyö on Suomen etu ja kilpailukyvyn parantaja. Globaalit megatrendit muuttavat maailmaa, eikä Suomi ole niistä irrallaan. Ei riitä, että sopeudumme muutoksiin, vaan meidän on oltava vaikuttamassa kehityskulkuihin.
Minna Kelhä, pääjohtaja