Kulttuuri ja taide luovat uskoa parempaan tulevaisuuteen

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Heidi Rantanen1.7.2022

Osallistuminen taide- ja kulttuurielämään ei ole vain lasten oikeus (YK:n lastenoikeuksien 31. artikla), vaan sen avulla voidaan rakentaa aidosti parempaa tulevaisuutta.

Taiteen äärellä lapset oppivat tärkeitä tulevaisuustaitoja, kuten luovuutta, empatiaa ja kriittistä ajattelua sekä saavat arvokkaita onnistumisen, ilon ja osallisuuden kokemuksia.

KOLME KÄYTÄNNÖN RATKAISUA: KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAT, TAIDETESTAAJAT JA HARRASTAMISEN SUOMEN MALLI

Yksi keino edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ovat kulttuurikasvatussuunnitelmat, joiden avulla tuodaan paikalliset kulttuuritoimijat ja opetussuunnitelman tavoitteet yhteen systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Toimiva kulttuurikasvatussuunnitelma takaa sen, että kaikki alueen lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan alueen taidelaitoksiin ja kulttuuriperintöön osana päiväkoti- ja koulupäiviä.

Alueellista tasa-arvoa lisää myös Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma Taidetestaajat, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kokemaan taidetta kaksi kertaa lukuvuodessa. Ryhmille maksetaan liput ja matkat esimerkiksi teatteriin, taidemuseoon tai sinfoniaorkesterin konserttiin – tähän 90 %:lla kouluista ja kunnista ei selvityksen mukaan olisi ilman Taidetestaajia varaa. Kunnille Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja OKM:n rahoittama ohjelma toimii siis erittäin tarpeellisena lisäresurssina.

Lasten kulttuuristen oikeuksien toteutumista edistää myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Harrastamisen Suomen malli, jossa työskennellään sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa itselle mieluisaa harrastusta – myös taide- ja kulttuuriharrastusta – maksuttomasti koulupäivän yhteydessä.

TULEVAISUUSTAITOJA TEKEMÄSSÄ

Kestävä tulevaisuus tehdään nyt. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kulttuurialan tuotos on kymmenen kertaa suurempi kuin mitä valtio ja kunnat kulttuuriin investoivat. Sen sijaan syrjäytyneet nuoret tulevat yhteiskunnalle melko kalliiksi: valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Itsensä yhteiskuntaan osalliseksi ja samanarvoiseksi muiden kanssa tuntevista lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia, sivistyneitä ja empaattisia kansalaisia. Taidetoiminnassa opitut tiedot, taidot ja luovat kyvyt ovat avaimia monenlaisten, myös kestävään tulevaisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen niin tänään kuin tulevaisuudessa.