Kunnilla on merkittävä rooli Turun tunnin junan suunnittelussa

Annika Salonkangas, projektijohtaja, Turun Tunnin Juna Oy12.9.2022

Suomessa suunnitellaan isoja raidehankkeita ensimmäistä kertaa kuntien ja valtion yhteisomisteisissa hankeyhtiöissä. Turun Tunnin Juna Oy:n tehtävänä oleva suunnitteluhanke Helsingin ja Turun välisestä nopeasta junayhteydestä on edennyt ratasuunnitelmien laatimiseen, jossa kuntien panosta tarvitaan erityisesti kaavoituksessa.

Suuret ratahankkeet ovat monivaiheisia kokonaisuuksia, jotka saattavat sisältää useampia projekteja. Suunnitteluprosessi käynnistyy esiselvityksistä sekä erilaisten tarpeiden muodostumisesta. Tarpeet saattavat muuttua pitkäaikaisessa suunnitteluhankkeessa vuosien aikana, ja jotta suunnitelmat olisivat perusteellisia ja tarkoin laadittuja, suunnittelu jakautuukin erilaisiin vaiheisiin, kuten ratalain mukaiseen yleissuunnitelmaan sekä ratasuunnitelmaan.

Uutta rataa ei saa kuitenkin rakentaa vastoin kuntien valtuustojen hyväksymiä kaavoja, jonka vuoksi kunnilla on merkittävä rooli suurten uusien hankkeiden edistämisessä sellaisilla alueilla, joissa radan linjausta ei ole huomioitu kaavoissa. Jotta yleisesti suunnitelmat saadaan hyväksyttävään muotoon, kaavoituksen tulee kulkea käsikädessä ratasuunnittelun kanssa.

Ratasuunnitelman tulee kytkeytyä valtakunnallisen liikennejärjestelmän tavoitteisiin. Suomessa on paljon esimerkkejä sellaisista projekteista, joissa asemakaavoitus on käynnistetty vasta radan suunnitelmien vahvistuttua. Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden suunnittelussa pyritään välttämään tämä, ja asemakaavoitusta ja maankäytön suunnittelua pyritäänkin yhteensovittamaan edistyvien ratasuunnitelmien kanssa samassa aikataulussa. Asemakaavoitus etenee omaa lainmukaista prosessiaan, ja kaavojen kuuluukin ohjata maankäytön suunnittelua.

Kunnilla on siis vahva rooli Turun tunnin juna -hankkeen edistämisessä: ei pelkästään yhtiössä omistajan roolissa, vaan myös siinä, että rautatie saadaan joskus rakennettua kaavoituksen kautta. Helsinki-Turku nopean junayhteysvälin alueen kunnat; Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja, Salo ja Turku ovat hyvin mukana suunnitteluprosessissa. Suunnittelun aikana on pidetty lukuisia kuntakohtaisia aluesuunnittelupalavereja, joissa toimitaan esimerkinomaisesti suunnitteluhanketta edistäen ja erilaisia vastaantulevia pulmia ratkoen. Hanke tarvitseekin paljon asiantuntija-apua ympärilleen onnistuakseen.