Kuntien kansainvälisen perinnän tarve kasvussa

Kuntien kansainvälisen perinnän tarve kasvussa

Suomi kansainvälistyy, kun ihmiset liikkuvat entistä enemmän. Kuntien varautumisessa maksamisen haasteisiin kansainvälistyvässä Suomessa on suuria eroja.

Kun ihmisten liikkuminen kasvaa, myös kuntien palveluiden käyttäjien kirjo kasvaa. Kaikille palveluiden käyttäjille kuntapalveluiden maksupolitiikka ei ole täysin selvää, ja siitä saattaa aiheutua palveluiden käyttäjille ikäviä yllätyksiä maksumuistutuksen muodossa. Maksut saattavat jäädä myös rästiin silloin, kun suomalainen suuntaa ulkomaille.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa lähes 258 000 ulkomaan kansalaista. Myös ulkomaalaisten kiinnostus Suomesta matkailukohteena on kasvanut; Suomessa majoituttiin 2,66 miljoonaa vuorokautta tammi-toukokuussa 2019. Suomalaisten tiet veivät myös ulkomaille entistä useammin, selviää Kelan tilastosta. Vuosina 2015-2016 noin 8000 suomalaista suoritti tutkintoa ulkomailla Kelan opintotuen turvin. Suomen maastamuutto ulkomaille oli puolestaan 19 148 henkeä 2018. On siis sanomattakin selvää, että kansalaisten suuremman liikkuvuuden myötä kansainvälisen perinnän tarve on kasvanut.

”Asiakkaat eivät välttämättä tunne lainsäädäntöä kuntapalveluiden maksuista, jolloin palvelumaksujen perintä saattaa tulla heille yllätyksenä. Kuntien olisi hyvä tiedostaa globalisaation tuomat haasteet maksamiseen entistä tehokkaammin ja opastaa ihmisiä kunnan maksullisten palveluiden käytössä. Myös suomalaisten lisääntynyt kansainvälistyminen näkyy kuntien perintätoimien ulottumisena rajojen ulkopuolelle. Näissä toimissa Intrumilla on vahva kokemus”, kertoo kansainvälisen perintätiimin perintäkäsittelijä Nina Kujanpää Intrumilta.

Tule kuuntelemaan Nina Kujanpään tietoiskua kuntien perinnän kansainvälistymisestä Kuntamarkkinoille 11.9. klo 13 Kuntataloon huone A 3.1.

Leena Rindell, viestintäpäällikkö Intrum Oy