Pärjääminen on kirosana

Humana, Elias Mänttäri1.8.2022

Olen 70-luvun lapsi. Se oli aikaa, jolloin niin perhepiiri, pihayhteisö kuin kouluympäristökin ruokki yhteisöllisyyttä. Sittemmin alettiin ajatella, että yksilön elämän pitäisi olla pelkkää nousukiitoa. Vastoinkäymisten kohtaamisesta tuli epänormaalia, negatiivisten tunteiden käsittelystä vaikeampaa. Maailman muutos toi mukanaan uudenlaisia haasteita – yksilöiden kokemien ongelmien kenttä kasvoi.

Suomen sosiaalisektori on rakennettu korjaavan työn lähtökohdasta. Ennaltaehkäisevään, ajoissa puuttuvaan työhön on alettu todella panostaa vasta viime vuosina. Panostus onkin haastavaa, koska emme voi purkaa korjaavaa työtä ennen kuin ennaltaehkäisevä malli on rakennettu. Tämä tarkoittaa kustannusten väliaikaista nousua. Meidän alan toimijoiden on yhdessä uskallettava laskea ja vetää johtopäätökset: mikä on se aikataulu, jolla korjaavan sosiaalityön kustannukset lähtevät rajuun laskuun, jos hetkellisesti panostamme rajusti ennaltaehkäisevään työhön korjaavan työn rinnalla. Varmaa on se, että ennaltaehkäisevä työ on halvempaa kuin korjaava. Katsokaa vaikka työterveyshuoltoa.

Edustan yhtä Suomen tunnetuimmista lastensuojeluyhtiöistä ja sen nuorisopsykiatrisista asumiskodeista, Puroa. Kun lapsi tai nuori tulee Puroon, hänellä on usein monta hylkäämisen kokemusta takanaan. Lastensuojelun laitospalvelut nimittäin toimivat lapsen näkökulmasta hullulla tavalla: Usein lapsi sijoitetaan ensin kevyimmän – ja siten monesti edullisimman – laitospalvelun piiriin. Siitä siirrytään asteittain vähemmän ja vähemmän kevyeen. Jokainen toimija matkan varrella on uskonut, että kyllä me tämän lapsen kanssa pärjäämme.

Purossa pärjääminen on kirosana. Lapsen kanssa ei pidä pärjätä. Hänen kanssaan pitää löytää kuntouttavia ratkaisuja. Koska elämme yksilöiden maailmassa, meidän pitää löytää yksilölle oikea palvelu, oikeaan aikaan.
Tämä tarkoittaa, että palvelunostajien on ostettava osaamista eli laatua. Meidän palveluntuottajien taas on pysyttävä kehityksessä mukana; panostettava laatuun eli henkilöstön osaamiseen, mikä edellyttää, että toiminta on taloudellisesti terveellä pohjalla, edustamme sitten yksityistä tai julkista sektoria. Taloudellisesti kannattava toiminta mahdollistaa laadun ja sen kehittämisen.

Me Humanassa ja Purossa näemme mieluusti kehityksen, jossa laadukkaat avopalvelut vähentävät lastensuojelun laitospalveluiden tarpeen minimiin.

Eliaksen virtuaalinen tietoisku lastensuojelupalveluiden rohkeasta uudistamisesta Kuntamarkkinoilla 14.9. tai 15.9. kello 10!

Palvelujohtaja, Elias Mänttäri