Raportointiuudistus aiheuttaa päänsärkyä koko kunnalle – taloustietojen raportointiuudistus ei koske vain kuntien talousosastoa

Malin Blomqvist29.6.2020

Talousraportointi yhtenäistetään ja automatisoidaan ensi vuoden alusta. Uudistuksen tavoitteena on auttaa myös kunnissa tehtävää päätöksentekoa ennakoivaan suuntaan. Talousraportoinnin automatisointihanke ei ole osa sote- ja maakuntauudistusta, joten kaikkien kuntayhtymien ja kuntien on ensi vuoden alusta lähtien toimitettava 12 määrämuotoista raportointikokonaisuutta Valtiokonttorin ylläpitämään sähköiseen kuntatalouden tietopalveluun.

Kunnat ovat toki aiemminkin raportoineet taloustietojaan, mutta tulevien muutosten myötä tilastointi moninkertaistuu ja monimutkaistuu. Tiliöintejä on pystyttävä raportoimaan useilta eri kanteilta. Muutos koskee kaikkia kuntia, koosta riippumatta ja nyt on jo kiire reagoida asiaan.

Jatkossa kunnilta vaadittava raporttitietomäärä on sen verran suurta ja tietojen taso monimuotoista ja tarkkaa, että tietojen antaminen ei enää onnistu loppuvuodesta lukuja kootusti syöttämällä – vaikka työhön palkattaisiin lisätyövoimaa. Etenkin, kun uudistuksen taustalla on ajatus avoimen, ajantasaisen tiedon tarkastelumahdollisuudesta.

Talousraporttien määrämuotoinen lähettäminen edellyttää muutoksia kuntien raportointijärjestelmiin. Vastuu ei lankea vain talousosastolle ja kirjanpitäjille. Valtiokonttori vaatii, että kunnat toimittavat kaikista tileistä palveluluokitukset. Uudistus aiheuttaa muutoksia koko kuntaorganisaatiossa. Kuntien kaikissa palveluyksiköissä pitää ymmärtää, miten jatkossa tiliöidään. Muuten ei saada oikeata, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa.

Kustannuspaikkarakenteiden ja raportointitavan muutos edellyttää kuntien johtoporrastason vastuullista osallistumista. Taloushallinnossa tulee ymmärtää, mitä pitää raportoida ja millaisten sääntöjen pohjalta. Uutta lisätietoa tarvitaan niin paljon, niin tarkalla tasolla ja niin monesta eri näkökulmasta, että myös asiantarkastajien ja hyväksyjien on opeteltava uusi ajattelutapa tiliöidä asioita. Vain näin saadaan koottua vaadittua, riittävän vertailukelpoista tietoa.

Tiedonkeruuhaaste on merkittävä. Joissakin kunnissa sitä pyritään ratkaisemaan lisäämällä nykyisen ERP-järjestelmään raportointilisäpalikka. Niissä kunnissa, joissa on kituuteltu 1990-luvun aikaisilla järjestelmillä voi eteen tulla nyt tilanne, jossa on nostettava kädet pystyyn.

Mikäli ERP-järjestelmää lähtee uusimaan, kannattaa harkita ratkaisua, joka on lokalisoitu Suomen kuntasektorille ja jossa tämä uusi raportointivaade on jo valmiiksi sisäänrakennettu automaattiseksi XBRL-muotoon.

Malin Blomqvist, Abilita Oy