(Työ)hyvinvointi tulisi nähdä strategisena investointina

(Työ)hyvinvointi tulisi nähdä strategisena investointina

HR-ammattilaisten mukaan (työ)hyvinvointi, sen kehittäminen sekä sen edistämiseen panostaminen lisääntyvät tulevaisuuden työpaikoilla. Hyvinvointi nousee kulttuurin ja strategian keskiöön. Olisiko siis mahdollista, että työnantajan tarjoamat edut kuten lounas-, liikunta- ja kulttuuriedut voitaisiinkin nähdä strategisempina hyvinvointipäätöksinä, yrityksen kulttuuri- ja arvovalintoina? Valintoina, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin jokapäiväisessä arjessa?

Usein ajatellaan, että työstä palautuminen tapahtuu iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Nykyisin tämä ei enää riitä, vaan palautumista tulisi tapahtua myös työpäivän aikana. Työpäivän aikaisen palautumisen avulla töistä lähdettäessä vireystila on plussalla niin, ettei bensa ole täysin loppu. Jo lyhyetkin mikrotauot tukevat hyvinvointia. Palauttavan taukokulttuurin tunnusmerkkejä ovat:

• taukoja pidetään päivittäin
• tauot ovat riittävän pitkiä
• tauot irrottavat työasioista
• (lounas-)tauon aikana poistutaan työpaikalta
• työntekijällä on vapaus päättää miten taukonsa viettää
• tauko sisältää liikuntaa ja lepoa/rentoutumista.

Tampereen yliopiston tekemässä tutkimuksessa puolestaan todettiin, että lounastauon pitäminen 4–5 kertaa viikossa edistää hyvinvointia ja vaikuttaa olennaisesti työssä jaksamiseen ja työtehoon. Pieni jaloittelu saa veren ja ajatuksen virtaamaan paremmin ja kehon aineenvaihdunta tehostuu.

Tiedämme, että fyysisten terveysvaikutusten lisäksi liikunta lievittää stressiä, kohentaa keskittymiskykyä ja luovuutta sekä parantaa muistia. Miten työnantaja voi aktivoida kaikki työntekijät, myös ne kaikkein vähiten liikkuvat?

• Tukemalla henkilöstön liikkumista, esim. liikuntaedulla. Sen avulla jokainen voi harrastaa itselle sopivinta liikuntaa.
• Järjestämällä työpaikan yhteistä liikuntaa ja liikunnallista valmennusta erilaisille teemaryhmille.
• Järjestämällä kävelypalavereita.
• Kannustamalla työntekijöitä kohti aktiivisempaa elämäntapaa esimerkiksi yhteisillä tavoitteilla tai kannusteilla.
Kyse on rakenteiden luomisesta ennemmin kuin päälle liimattujen yksittäisten tempausten loihtimisesta.

Työnantaja ei voi määrätä, miten työntekijöiden tulee syödä, liikkua ja nukkua. Sen sijaan voimme tarjota oikeat työkalut hyvien valintojen tekemiseen sekä luoda hyvinvointia tukevat rakenteet ja toimivat arjen prosessit. Se, jos jokin, on arjen hyvinvoinnin tukemista.

Riikka Jokinen, Head of People and Culture, Edenred Finland (alkuperäinen teksti Saara Tikkanen, Edenred Finland)