Smart anpassning är något som allt fler krympande kommuner blir tvungna att fundera på. Smart anpassning ger kommunerna verktyg för ett långsiktigt och systematiskt arbete och skapar flexibilitet inför förändringar, visar en färsk undersökning som Östra Finlands universitet och Norrum Oy gjort för statsrådet. En av kommunerna i undersökningen är Kimitoön.

Forskningsdirektör Petri Kahila vid Östra Finlands universitet är expert på smart anpassning. Tillsammans med kommundirektör Erika Strandberg, Kimitöön, diskuterar de hur en smart anpassning i kommunerna kan se ut.

Läs mera om smart anpassning här: https://vnk.fi/sv/-/undersokning-platsbaserad-utveckling-kravs-i-omraden-dar-befolkningen-minskar

Maakuntien liittojen yhteisessä hankkeessa haetaan uusia tapoja ja malleja yhteistyölle vertaisoppimisen keinoin.

Katsaus kansantalouden ja kuntatalouden tilaan ja näkymiin.

Kiinteistöverotuksessa esitetään toteutettavaksi mittava arvostamisuudistus. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 kiinteistöverotuksessa. Uudistuksen seurauksena verotusarvot nousevat. Kunnille on mahdollistettu uudistuksen tuottoneutraali toteuttamistapa alentamalla määrättävien veroprosenttien alarajoja.

KT:n auttaa jäsenyhteisöjä onnistumaan työnantajina. Aija, Tuija ja Suvi kertovat, miten tuemme työnantajia työelämän arjessa ja muutoksissa sekä vaikutamme yhteiskuntaan jäsentemme eduksi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden välillä tarvitaan laajaa yhteistyötä sujuvien ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös työllisyyden hoitoon liittyvissä tehtävissä joissa sote-uudistuksen toimeenpanon rinnalla valmistellaan siirtymistä kuntaperusteiseen työllisyyden hoidon palvelujärjestelmään.

KLASH-haastekilpailun kautta syntyneitä ratkaisuja esitellään. Annie Advisor-chatbotti tukee opiskelijoita opinnoissa ja Kuntamatch toimii kunnan asukkaiden omaehtoisen osallisuuden alustana. Ratkaisut ovat kaikkien kuntien käytettävissä. Tervetuloa kuulemaan lisää!

Järjestöt toimivat kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi ja näin myös voivat tukea päättäjiä työssään. Tule kuulemaan lisää millaista tukea ja tietoa SOSTElla on tarjota päätöksenteon tueksi.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä muita yhteistyöjäsentahoja. SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa rohkea vaikuttaja ja asiantuntija, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa

Tavoittaako kunta ikääntyvän? Miten tuki löytää tarvitsijansa? Miten vältämme viestinnän sudenkuopat? Keskustelemme viestinnän haasteista käytännön näkökulmasta, keskustelemassa ikääntyneiden neuvonnan ja avustusten pitkän linjan asiantuntijat Vanhustyön keskusliitosta ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta.

Kiihtyvä julkinen keskustelu hyvinvointialan houkuttelevaisuudesta luo paineita alan kiinnostavuutta kohtaan ja työhyvinvointikyselyt sekä osaamispula on ongelma. Johtaminen, työprosessien tarkastelu ja työhyvinvointi vaati panostusta. Miten voimme nostaa hyvinvointialan brändin houkuttelevaksi ja työnpitovoiman vahvemmaksi? Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen lähijohtaja ja suunnittelija Anna Hartikainen summaa solmukohtia ja pohtii vastauksia hyvinvointialan veto- ja pitovoimalle.

Anna Hartikainen koordinoi Itä-Suomen yliopistossa UEF Excutive MBA -asiantuntijaohjelmaa sekä omaa pitkäaikaisen kokemuksen julkisesta päätösprosessista. Anna nauttii prosessinomaisen johtamisen ja yhteistyön kehittämisestä, ’’entiset ratkaisut eivät toimi, uudet eväät ja jatkuva oppiminen ovat ehdoton edellytys.’’

Kasvava digitaalisen infrastruktuurin tarve tarjoaa kunnille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa vuokraamalla tilaa omistamistaan rakennuksista ja maa-alueita kiinteistöistään tukiasemien sijoituspaikaksi. Harri Lipponen avaa Digitan tähän tarkoitukseen sopivaa valmista palvelukonseptia, jossa Digita toimii kumppanina kunnalle.

Uuden sote-tietojärjestelmät pilvipalveluina -soveltamisohjeen mukaan pilvipalveluiden tietoturva on yleensä parempaa kuin perinteisissä ICT-palveluissa.

Valtionvarainministeriö suosittelee pilvipalveluiden käyttöä aina ensisijaisena, silloin kun ne ovat paras ratkaisu tarpeeseen. Sääntely on sama pilvipalveluille sekä perinteisemmillä palvelu- ja tuotantomalleilla tuotetuille ICT-palveluille.

Sääntelyn osalta asiakastietojen käsittelylle pilvipalvelussa ei ole esteitä. Euroopan tietosuoja-asetus, eli GDPR, takaa henkilötiedon vapaan liikkuvuuden. Tietoja voidaan siis käsitellä EU tai ETA-alueella samoilla perusteilla kuin Suomessakin, toteaa soveltamisopas -projektia vetänyt NHG Salivirran Perttu Pöyhtäri.

Viimeisimmät päivitykset kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-työn ajankohtaisista asioista ja kehitysnäkymistä sekä Kuntaliiton muutostuesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta.

Lastensuojelun huippuosaaja on ajasta ja paikasta riippumaton moderni digitaalinen koulutusalusta. Lastensuojelun huippuosaaja -palvelu tukee ja valmentaa tulevien hyvinvointialueiden, kuntien ja yksityisten palvelutuottajien ammattilaisten osaamista lasten suojeluun liittyvässä työssään. Kattavan tietopaketin lisäksi palvelu tarjoaa vertaistukea, edistää työntekijöiden resilienssiä ja kiinnittymistä työhön sekä yhteistyötä ja ymmärrystä viranomaisen vastuista ja velvollisuuksista eri toimijoiden välillä.

Tule kuulemaan, minkälaisia haasteita Lastensuojelun huippuosaaja -palvelulla voidaan taklata ja miten palvelu tukee lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Janakkalaan kehitettiin yhdessä Hämeen kylät ry:n kanssa kumppanuuspöytäprosessi, jonka kuka tahansa voi käynnistää netistä löytyvän lomakkeen avulla. Kumppanuuspöytätyöskentelyn kautta toteutettaville ideoille on varattu talousarvioon myös rahoitusta.

Tule seuraamaan Kuntalehden lavaohjelmaa!

Kuntalehden tapahtumalava sijaitsee 2. kerroksen kahviossa. Kuntamarkkinoiden aikana lavalla kohdataan monia kunta-alan ihmisiä ja keskustellaan milloin taloudesta, politiikasta, mediasta tai ihan vaan siitä,
millaista kuntaelämä on ollut menneinä vuosikymmeninä.

Det händer på Kuntalehtis och Kommuntorgets scen!

Våt egen scen finns i kafeterian på andra våningen i Kommunernas hus. Här träffar du kommunproffs och kan höra diskussioner om ekonomi, politik, medier eller kanske bara samtal om vardagen som den varit undertidigare år.

Keskiviikko 14.9.2022
9.10–9.25
Tervetuloa Kuntamarkkinoille!
Toimitusjohtaja Minna Karhunen,
Kuntaliitto

10.15–10.45
Miten voit, kuntatalous?
Johtaja Sanna Lehtonen,
Kuntaliitto, Elinvoima ja talous

11.45–12.00
Eläkejärjestelmä ja kestävyysvaje
Toimitusjohtaja Jaakko Kiander,
Keva

12.00–12.30
Syksyn poliittinen avaus
Toimittaja Hannu Lehtilä,
päätoimittaja Tommy Pohjola (Kommuntorget),
päätoimittaja Markku Vento (Kuntalehti)

13.00–13.30
Kumpi vie: poliitikot vai media?
Yhteiskuntatieteen tohtori Timo Paunonen

13.30–14.00
Det offentliga rummet – är det för alla
Verksamhetsledare Christian Wentzell,
Stationens Barn r.f.

14.00–14.30
Uuden kunnan demokratia
Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen,
Tampereen Yliopisto

Maanomistuksen ABC: Kaavoitus ja maankäyttöasiat

Katsaus taloushallinnon sähköistämisen ajankohtaisiin teemoihin, mm. verkkolasku, e-kuitti ja hankintasanomat.

Sote-muutostuen ajankohtaiset asiat, johtava lakimies Johanna Sorvettula, Kuntaliitto
Esteellisyys ja vaalikelpoisuus hyvinvointialuelaissa, lakimies Katriina Martikainen, Kuntaliitto
Vahingonkorvauslain uudistus kunnan näkökulmasta, johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, Kuntaliitto

KT:n muutostuki ja Soteliiderit-hanke tukevat työnantajien henkilöstö- ja muutosjohtamista sekä kehittämistyötä historiallisessa muutoksessa. Iikka ja Ville kertovat, mikä on ajankohtaista syksyllä 2022 ennen uudistuksen varsinaista toimeenpanoa ja millaista tukea muutoksessa tarvitaan.

Kuntien verotulot eri kriisien keskellä ja suurien uudistusten kynnyksellä. Miten veroennusteita laaditaan? Miltä kuluvan vuoden verotulot näyttävät? Miten sote-uudistus vaikuttaa kuntien verotuloihin tulevina vuosina?

Arvostavaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva validaatiomenetelmä helpottaa hoitajia käsittelemään muistisairaiden hankalia tunnetiloja, kuten ikävää, hätää ja ahdistusta. Tule kuulemaan tarkemmin Esperin tiestä kohti Suomen onnellisimpia asukkaita!

Miltä näyttäisi julkisen hallinnon yhteinen tietoavaruus?

Tietoavaruus on EU-komission digitaalisen vuosikymmenen yhteydessä käyttöönottama käsite kuvaamaan yhtenäisiä tietokokonaisuuksia. Komissio on tehnyt useita aloitteita, joilla halutaan luoda eri sektoreiden tietoavaruuksia. Tämä voisi olla malli myös kansalliselle hahmotukselle, kun pyrimme tietovarantojen tunnistamiseen, kuvaamiseen ja kehittämiseen, jotta niitä voitaisiin hyödyntää entistä paremmin ja laajemmin.

Mitä valtion ja kuntien yhteinen tietoavaruus pitäisi sisällään? Mitä hyötyä siitä olisi kunnille ja koko julkiselle hallinnolle? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta keskiviikkona 14.9. klo 9.30–10.15. Keskustelua ovat alustamassa valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen hankepäällikkö Tanja Lahti sekä johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen.

Suomessa on lähes 11 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä. Miten sote-järjestöt voivat auttaa hyvinvointialueita ja kuntia niiden tärkeissä tehtävissä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä?

Tule Järjestöjen sote-muutostuen tietoiskuun kuulemaan vinkkejä siihen, miten voit viranhaltijana tai päättäjänä varmistaa kuntasi tai hyvinvointialueesi hyvän yhteistyön alueesi järjestöjen kanssa!

Tietoisku avaa kunnille EUn rahoitusohjelmien kautta vihreän- ja digisiirtymän toteutumisen tueksi avautuvia mahdollisuuksia sekä kuvaa realistiset askelmerkit askelmat onnistuneiden kehityshankkeiden rahoitushaun liikkeellelähtöön.

Kansainvälisissä tutkimuksissa valokuidun merkittävyys on rinnastettu tie- ja sähköinfraan.
Luotettavat yhteydet tekevät kunnastasi saavutettavan sijainnista riippumatta. Ne varmistavat kunnan kilpailukyvyn yrityskentällä sekä sen, ovatko tulevaisuuden palvelut käytettävissä koko kunnan alueella.

Miten valokuituhankkeen saa alusta alkaen vakaalle pohjalle ja suunniteltua siten, ettei kunnan taloudelle aiheudu ylitsepääsemättömiä haasteita? Liiketoimintajohtaja Jarno Laitinen Ciniasta kertoo valokuituhankkeen tiekartasta.

Minkälaista käytöstä me hyväksymme kunnassamme toisiamme kohtaan? Entä miten kuntien heikentynyttä päätöksenteko- ja keskustelukulttuuria voidaan parantaa? Tule kuulemaan kokemuksia ja ajatuksia kunnista.

Esihenkilötyö vaatii monien asioiden organisointia ja käsittelyä samanaikaisesti. Samalla tulee huolehtia omasta työhyvinvoinnista, asiantuntijuudesta ja haastavien tilanteiden hallinnasta. Näiden lisäksi arjen kohtaamiset vaativat esihenkilöltä hyviä vuorovaikutustaitoja. Esihenkilön tuki -palvelu on suunniteltu tukemaan esimiestä päivittäisessä arjessa ja erityisesti silloin, kun tukea tarvitaan.

Tule kuulemaan, miten uusi Esihenkilön tuki -palvelu tukee kuntien esihenkilöiden työtä arjessa ja kehittää esihenkilöiden osaamista ajasta ja paikasta riippumattomasti!

TE2024 -uudistuksen valmistelun yhteydessä on noussut vahvasti esille kunnissa jo tällä hetkellä tehtävä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävä työ ja sen synergiat TE-toimistoista siirtyviin tehtäviin. Elinvoimaverkostojen työskentelyyn liittyen Kuntaliitto toteuttaa 3 esimerkkikunnan aineistoon perustuen selvityksen nykyisten palveluiden toteuttamisen tavasta ja siitä kuinka se tulisi ottaa huomioon siirtyvien palveluiden organisoinnissa.
Tässä seminaarissa pureudumme tuon selvityksen havaintoihin ja käymme keskustelua työvoimapalveluiden organisointiin liittyen.

Humana Suomen palvelujohtaja Elias Mänttäri haastaa lastensuojelualan toimijat rohkeaan uudistumiseen: Miten voimme yhdessä uudistaa sosiaalisektorin siten, että tulevaisuudessa pystymme panostamaan ennaltaehkäisevään, ajoissa puuttuvaan työhön korjaavan työn sijaan. Elias on työskennellyt pitkään Purossa, joka on yksi Suomen tunnetuimmista nuorisopsykiatrisista asumiskodeista. Hän korostaa puheenvuorossaan, että lastensuojelussa tavoitteena ei voi olla lapsen kanssa pärjääminen – tavoitteena on oltava kuntouttaminen ja se, että kukin yksilö saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan. Laadukkailla, oikea-aikaisilla avopalveluilla voimme saavuttaa kehityksen, jossa lastensuojelun laitospalveluiden tarve saadaan rajuun laskuun. Tämä olisi sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Tapahtumien järjestämisestä ja matkailijoista ei kunnan tai kaupungin kassaan kilahda tuloja yleensä suoraan, mutta niillä on suuri merkitys elinvoimalle. Matkailu- ja tapahtumamarkkinointiin liittyvät samat markkinoinnin lainalaisuudet kuin muulloinkin: määritä kohderyhmä, tee mainokset kohderyhmääsi kiinnostaviksi ja valitse ne mediat, joita kohderyhmäsi käyttää.

Matkailu- ja tapahtumamarkkinoinnilla saat lisäksi kunnan tai kaupungin positiivisessa valossa tunnetuksi, eli rakennat brändiä. Pyydä kylään ja pidä hyvänä, niin silloin on helppo kysyä: mitä, jos jäisit!

Kuntamarkkinointispesialistimme Johanna Nurmikari kertoo kotimaan matkailun ja tapahtumien kohderyhmistä sekä digimainonnan uusista mahdollisuuksista.

Kiinteistöjen omistamiseen liittyy paljon riskejä, joiden tunnistaminen on hankalaa ja joiden realisoitumiseen liittyy usein mittavia kustannusvaikutuksia. Tule kuulemaan, kuinka vuokraamalla kiinteistöt vältyt riskeihin liittyvältä päänvaivalta, saavutat kustannussäästöjä ja tuet ympäristötavoitteiden toteutumista.

Kunnat ja kaupungit ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseen, mutta kuinka saavuttaa kuntien strategioiden vastuullisuustavoitteet?

Kunnat voivat edistää kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia tekemillään hankinnoilla, sillä ne ostavat tavaroita ja palveluja vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla. Vastuullisilla hankinnoilla on suoria positiivisia vaikutuksia tuotteiden ja palveluiden tuotantoketjuihin, mutta koska volyymit ovat suuria, niillä myös näytetään esimerkkiä ja ohjataan markkinoiden kehitystä.

Tule kuulemaan, miten vastuullisuusmerkkien – Luomu, EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki ja Reilu kauppa – käyttö hankinnoissa voi edesauttaa kuntasi vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.

Väkivallaton työpaikka on strateginen päätös. Työskentelyn julkisella alalla on oltava turvallista ja asiakaskohtaamisten tulee sujua ilman uhkaa ja pelkoa. Tule kuulemaan somehäirinnästä, maalittamisesta ja työpaikkaväkivallan hallinnasta.

Kestävän kehityksen päämääränä on säilyttää hyvät elämisen mahdollisuudet kunnan nykyisille ja tuleville asukkaille. Yhä jatkuva väestönkasvu, ilmaston lämpeneminen, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, ovat esimerkkejä kestävyyden haasteista, joilla on merkittäviä vaikutuksia elinympäristöömme ja maapallon tuleviin elinoloihin. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii suuria ponnistuksia sekä yksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä yhteisöltä. Puurakentaminen ja julkiset hankinnat ovat keinoja pyrittäessä kestävään kehitykseen ja ilmastoa koskeviin tavoitteisiin hiilineutraaliudessa. On tärkeää varmistaa, että rakennuksissa käytetty puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Kestävän alkuperän voi todentaa PEFC-metsäsertifioinnilla.
Moni kunta pyrkii tällä hetkellä lisäämään puurakentamista. Käytännössä toteutus on osoittautunut monessa kunnassa vaikeaksi ja totutuista tavoista luopuminen ylivoimaiseksi. Millaisilla keinoilla kunnat ovat onnistuneet ja miten puutavaran hankinnassa huomioidaan vastuullisuus? Kuuntele tietoiskumme.

Paneeli kokoaa politiikan kärkikaartin keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista. Mukana on tuttuun tapaan kiperiä kysymyksiä kuntien tulevaisuudesta, taloudesta ja palveluista sekä muista ajankohtaisista politiikkateemoista. Keskustelua värittävät myös kevään 2023 eduskuntavaalit.

Keskustelun alustaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja paneelin juontaa toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Paneelia voi seurata myös verkossa osoitteessa https://kuntamarkkinat.fi/pjpaneeli/.

Valtiovarainministeriö valmistelee uutta lainsäädäntöä kuntien tilatietoja koskien. Uuden lain-säädännön perusteella kuntien tehtävänä olisi muodostaa ja toimittaa käytössään olevista tiloista tietoja Valtiokonttorin ylläpitämään tietovarantoon.
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan kuntien toimitiloihin liittyvästä tiedonhallinnasta.
Tilaisuudessa mukana Maakuntien tilakeskuksesta Marko Suomela kertomassa Senaatti-kiinteistöihin sijoitettavasta Kuntien tietopalveluyksiköstä ja yksikön kunnille tuottamasta tukipalvelusta valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämien tilatietojen muodostamiseksi.

Miksi mielenterveysomaiset tulee huomioida palveluissa? Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa aina sairastuneen lisäksi hänen omaistensa ja läheistensä elämään ja arkeen. Sairastuminen tuo myös omaisten elämään ennakoimattomuutta sekä suurta huolenpitovastuuta. Omaiset joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen tukemisesta arjessa, toimimaan palveluohjaajina ja pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla sairastuneen tukena.

Kunnalla on mahdollisuus saada teollista aurinkosähkötuotantoa alueelleen vaivattomasti, ilman kunnan omaa investointia. Aurinkosähköpuisto tarjoaa kunnalle taloudellista uusiutuvaa energiaa, nostaa energiaomavaraisuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Näiden lisäksi aurinkosähköpuisto luo elinvoimaa, työllisyyttä ja tuo kiinteistöveroja.

Ilmastolain kokonaisuudistuksen yhteydessä kunnille tulee lakiin velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Millaisia sisältövaatimuksia on odotettavissa? Miten kunnissa ylipäätään tehdään ilmasto-ohjelmia? Mitä merkitsevät kunnille ilmastolakiin kuuluvat erilaiset kansalliset ilmastosuunnitelmat?

Videolla keskustellaan ympäristöministeriön ja Suomen Ympäristökeskuksen vetämästä Ryhti-hankkeesta, sen sisällöstä ja aikatauluista. Lisäksi haastatellaan DigiFinland Oy:n Ryhti-muutostukitiimiä, joka tarjoaa kunnille maksutonta toiminnallista tukea siirryttäessä kohti rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.

Suomessa aloitetaan vuonna 2024 siirtyminen valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (RYTJ) hallitusohjelman mukaisesti. Rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan valtakunnalliseen yhteiseen tietojärjestelmään ja tietoalustaan yhteen toimivassa muodossa. Tiedot luodaan yhden kerran, sovitussa muodossa ja ne ovat kaikkien tarvitsevien saatavilla yhdestä paikasta. Tätä kansallista Ryhti-hanketta vetää Suomen ympäristöministeriö yhdessä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.

Ryhti-muutostuen tavoitteena on auttaa kuntia siirtymään sujuvasti kohti uutta valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa. Tukea tarjotaan kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen parissa työskenteleville. Tuki- ja palvelumuotoja ovat mm. kuntien nykytilakartoitusten, toimenpideohjelmien, ohjeiden, oppaiden ja malliasiakirjojen laatiminen. Ryhti-muutostuki organisoi myös tarvittaessa koulutusta ja mentorointia kunnille heidän RYTJ-järjestelmään siirtymisen valmisteluvaiheessa.

Millaisia vaikutuksia pitkittyneellä pandemialla on ollut nuorten hyvinvointiin? Miten haasteita on kunnissa ratkottu ja miten niitä tulisi jatkossa ratkaista? Tule mukaan kuulemaan asiantuntija-alustuksia ja pohtimaan yhdessä nuorten hyvinvoinnin tulevaisuutta toiminnalliseen seminaariin! Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran ja Suomen UNICEF ry:n kanssa.

Väestönmuutokseen liittyvät trendit kuten syntyvyyden lasku vaikuttaa perusopetuksenkin järjestämiseen. Koulunsa aloittavien määrä laskee lähivuosina neljänneksen nykyisestä, mutta sen vaikutukset eivät ole samanlaiset kunnissa. Tarvitsemme uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä toimijoiden vahvistuvaa yhteistyötä perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä erilaisten opetusjärjestelyiden laadulliseen kehittämiseen. Mikä on kuntien tilannekuva juuri nyt? Mihin kehitys on suuntaamassa? Lisäksi tilaisuudessa esitellään Kuntaliiton verkostoperuskouluhanke vuosille 2022-2024.

Viimeaikoina erityistä kiinnostusta herättänyt teema hallinnonalojen välisen yhdyspinnan kysymyksistä; kenellä viimekätinen vastuu missäkin vaiheessa rakennushanketta ja kuinka varmistaa laatu.

Suositus kuntien päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista on tehty 2011. Moni asia on kuitenkin muuttunut sen jälkeen. Mistä näkökulmista vaikutuksia tulisi nyt arvioida? Miten huomioidaan mm. kestävä kehitys, talous ja erilaiset kohderyhmät? Vaikutusten ennakkoarvioinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista kokemuksia ja havaintoja jakavat Oulun kaupungin edustajat.

Yhdessä Opinsys Oy:n kanssa esittelemme kouluille kierrätettyihin laitteisiin perustuvaa ympäristöystävällistä kokonaisratkaisua konehankintaan ja -hallintaan. Esimerkiksi Lukiolaiskannettava on täysin lukiolaisten tarpeisiin suunniteltu, joka toimitetaan kokonaispalveluna sisältäen tukipalvelun, asennuksen, neuvonnan ja huollon. Useissa Suomen lukioissa on jo löydetty uusiokannettavasta ratkaisu kasvavaan laitetarpeeseen. Hansel DPS mahdollistaa helpon minikilpailutuksen

TrueConnectorLive on palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumien jakamisen suurillekin yleisömäärille, kuten valtuuston kokoukset. TrueConnectorLive palvelu sisältää yksittäisten tapahtumien tuottamisen, valmiit tilaratkaisut asennuksineen ja julkaisuportaalin, jonka ulkoasun saa asiakkaan brändin mukaiseksi.

Tietosuojavastaavan tehtävänä on muun muassa:
– valvoa, että organisaatiossa noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä,
– raportoida havaitsemistaan puutteista,
– ohjeistaa ja neuvoa tietosuojalainsäädännön mukaisista velvollisuuksista johdolle ja henkilötietoja käsittelevälle henkilöstölle,
– toimia rekisteröityjen yhteyshenkilönä henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa ja
– tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tietosuojavastaavan rooli vaatii mm. yhteistyötaitoja, lainsäädännön seurantaa ja tulkintaa, ajanhallintaa, priorisointi- ja organisointitaitoja. Miten tässä tehtävässä voi onnistua? Miten osoittaa vaatimustenmukaisuus tiiviisti ja kattavasti? Miten varmistaa, että osaaminen on ajan tasalla? Miten sitouttaa johto ja muut keskeiset sidosryhmät? Miten viestiä paikoin monimutkaisia tietosuojavaatimuksia muulle organisaatiolle? Miten muistaa tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet? Ja miten tietää, että ”kaikki tarpeellinen on tehty”?

Tietoiskun asiantuntija, Privaonin perustaja ja CTO Tomi Mikkonen (CIPT, CISM, CISSP) on kansainvälisesti tunnettu tietosuoja-alan asiantuntija. Vuodesta 2018 alkaen Privaon on toiminut kymmenille organisaatioille tietosuojavastaavana, ja näin se on jatkuvasti kehittänyt tapoja hoitaa tietosuojavastaavan toimenkuvaa. Toivotammekin sinut tervetulleeksi tietoiskuun, jossa saat käytännönläheiset vinkit tietosuojavastaavan roolissa onnistumiseen!

Tietoisku järjestetään Kuntatalolla.

Kunnilla on käsissään useita myytäviä kiinteistöjä, jotka ovat toistensa vastakohtia: upeita virkistyskohteita tai karmeita rotiskoja. Kaikille pitää kuitenkin saada hinta ja löytää ostaja. Tule seuraamaan Huutokaupat.comin Petteri Paanasen kesäistä road trippiä neljän hyvin erilaisen kohteen äärellä. Miten menee kaupaksi toimisto ostarin pimeästä nurkasta? Tai löytyykö “remontoijan unelmallekin” ostaja?

Irtaimen omaisuuden ja sopimusten siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle, johtava lakimies Johanna Sorvettula, Kuntaliitto
Kiinteistöt ja omaisuusjärjestelyt, tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, Kuntaliitto
Sopimukset ja sotejärjestämislaki, johtava lakimies Johanna Sorvettula, Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveyssektori on Suomessa vastuussa noin viidestä prosentista kansallisista kasvihuonepäästöistämme. Sektorin erityispiirteenä on suuri kiinteistökanta ja tämän myötä energiankulutus. Uuden rakentaminen, materiaalien käyttö ja liikenne ovat nekin merkittäviä päästölähteitä. Nämä kaikki ovat tiiviisti yhteydessä siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta järjestetään, joten toiminnan suunnitteluun liittyy myös aina ympäristö- ja ilmastonäkökulmat. Tule kuulemaan, miten sosiaali- ja terveyssektorin toiminnan ympäristövaikutuksia selvitetään ja miten voidaan laskea ja vähentää alan hiilijalanjälkeä.

Kaupungit, kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat hyvinvointia tukevien asumisen palveluiden sekä tuki- ja hoivapalveluiden järjestämisestä. Laptin Virta on uusi tapa järjestää ikääntyville laadukas asuminen ja tarpeen mukaiset asumisen tukipalvelut kustannustehokkaasti.

Miten kunnat voivat hankkia vaikuttavia palveluja vastuullisesti ja oikea-aikaisesti? Miten nämä palvelut saadaan integroitua nuorten arkeen? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta tietoiskuumme, jossa asiasta alustavat yhdessä nuorten kanssa Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman johtaja Katri Angeria ja asiakkuuspäällikkö Laura-Kaisa Repo.

Tarvitsemme uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ratkaisemiseksi. Validian konkreettisten toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa hoivan laatu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hyvinvointialueiden aloitus ja lainsäädännölliset muutokset mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja, jotta voimme varmistaa vammaisten ihmisten oikeuden hyvään sosiaalihuoltoon ja tarvitsemiinsa palveluihin.

Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus julkaista ensi vuonna ja sitä voi käyttää sekä käynti- että sähköisessä asioinnissa.
Käyttöönottoon on hyvä valmistautua erityisesti kuntien asiointipalveluissa, joissa henkilöllisyys on tarpeen todistaa.
Tule kuulemaan, miten kunnat voivat mahdollistaa uuden ratkaisun käytön palveluissaan.

Sergel We Care O2C on ulkoistettu ja johdettu palvelukokonaisuus yrityksille, kunnille ja kaupungeille kattaen tilauksesta-maksuun prosessin eri vaiheet. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tehostaa myyntiin ja laskutukseen sitoutunutta kassavirtaa varmistaen samalla asiakastyytyväisyyden. Johdamme palvelukokonaisuutta yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja avaintunnuslukujen mukaisesti.

Kaikessa toiminnassamme keskitymme jatkuvasti tavoitteellisesti parantamaan niin omaa toimintaamme kuin prosessin skaalautuvuutta ja tehokkuutta.

Mitä jää jäljelle, kun sote-uudistus lohkaisee valtaosan kuntien verotuloista ja valtionosuuksista? Selviävätkö kunnat? Katsaus ajankohtaisiin valtionosuusasioihin ja sote-laskelmiin kuntien taloussuunnittelun näkökulmasta.

Elinvoimaiset kunnat ja niiden ihmisten tarpeisiin vastaavat palvelut ovat sujuvan Suomen elinehto. Tähän AuroraAI-verkko tarjoaa teknisen ratkaisun, jota muun muassa kunnat voivat hyödyntää kustannustehokkaasti. Jos AuroraAI-verkko ja sen tarjoamat hyödyt eivät vielä ole tuttuja, nyt niihin on hyvä aika tutustua.

Miten johtaa kiinteistöjä fiksusti ja kestävästi? Miten energian hinnannousuun pitäisi varautua? Millä tolalla oma kiinteistöjohtamisemme on, entä naapurin? Kiinteistöt herättävät kysymyksiä. Tule kuuntelemaan kuinka autamme sinua löytämään vastauksen niihin. Tilaisuudessa esitellään uudet palvelutuotteemme FCG Kiinteistötutka, FCG Jalostaja ja FCG OMA-asiantuntija.

Seminaarissa esitellään Kuntaliiton muutostukiprojektin havaintoja sekä laajemminkin Kuntaliiton muutostukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudessa. Lisäksi THL esittelee Tiedolla johtaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä- verkkokoulua

Kuluneella hallituskaudella on säädetty useista henkilöstömitoituksista. Lisäksi esim. hoitoonpääsyn määräaikoja ollaan tiukentamassa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta uudistuu tulevina vuosina. Millainen kokonaisuus näistä muodostuu?

Haluamme tukea hyvinvointialueita digitalisoitumisessa ja kehitimme alustan niiden tarpeisiin. Kysyimme sote-päättäjiltä ja loppukäyttäjiltä millainen alustan pitäisi olla: Helppo ja nopea ottaa käyttöön, näyttää oman alueen palveluilta ja soveltua moneen tarkoitukseen sekä kustannustehokas, ilman suuria alkuinvestointeja. Syntyi Terveystalon digialusta.

Kerromme tietoiskussa, miksi digitaalinen asiointi on tärkeä osa kokonaisvaltaista asiakaskokemusta, miten digitaalisesta asioinnista saadaan vaikuttavaa, mitä Terveystalon digialusta mahdollistaa hyvinvointialueille ja millaisia kokemuksia asiakkaillamme on sen käytöstä.

Tervetuloa kuuntelemaan livetietoiskua ja keskustelemaan.

Tilaisuudessa kerrotaan tuoreimmat kuulumiset rakennetun ympäristön digitalisaatiota koskevasta lainsäädäntö- ja kehitystyöstä.

Lyhyt esittely vuokra-asuntoyhtiö KAS asuntojen toiminnasta, tunnusluvuista ja uudiskohteista.

Esityksessä kerron useamman eri tavan säästää silkkaa rahaa integraatioilla. Miten viedä RPA enemmän säästöjä tuovaksi hyperautomaatioksi? Kuinka jatkaa olemassa olevien järjestelmien elinkaarti jopa vuosikymmenellä ilman jättimäistä teknistä velkaa? Miten suojautua regulaatioriskeiltä? Kaikissa näissä on integraatioalusta mahdollistaja – katsele ja kuuntele miksi.

Kuntien varautumisen ajankohtainen tilanne ja kehittämistarpeet.

Tule keskustelemaan miten avointa hallintoa voisi edistää paremmin. Valtiovarainministeriön avoin hallinto –tiimin edustajat esittelevät uusimmat työkalut ja parhaat käytännöt, jonka jälkeen esitellään kahden kunnan oppeja ja kokemuksia. Esityksien välissä ja jälkeen on tilaa avoimelle keskustelulle aiheesta.

Monissa Suomen kunnissa väkiluku tippuu, miten älykkäästi sopeutua tilanteeseen? Mitä älykkäällä sopeutumisella oikeastaan tarkoitetaan ja miksi se on kuntien näkökulmasta tärkeää? Millaisia esimerkkejä kuntakentältä löytyy? Entä mitä välineitä maaseuturahasto tarjoaa älykkääseen sopeutumiseen? Mm. näitä kysymyksiä tarkastellaan tietoiskussamme, tervetuloa mukaan! Puhujina professori Teemu Makkonen Itä-Suomen yliopistosta, kunnanjohtaja Terhi Lindholm Pyhtään kunnasta sekä maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä. Tietoiskun juontaa verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola maaseutuverkostopalveluista.

Haastamme työnantajat ja perusopetuksen järjestäjät pohtimaan perusopetusikäisten joustavia opintopolkuja!
Tule kuulemaan Vantaan 8.-9. luokkalaisten nuorten mahdollisuuksista opiskella työelämäpainotteisessa perusopetuksessa (TEPPO). TEPPO-opiskelussa tuetaan nuorten työelämätaitojen, vahvuuksien, jatko-opintovalmiuksien ja urasuunnittelutaitojen kehittymistä yhdessä työantajan kanssa ohjaten. TEPPO on yksi tehostetun oppilaanohjauksen muodoista.

Tervetuloa kuulemaan info valtion tutkihallintoa.fi ja tutkiavustuksia.fi palveluista.

Mitä jokaisen tulee vähintään tietää kuntien ja hyvinvointialueiden tilikauden 2023 talousraportoinneista? Ohjelmassa myös raportointisanasto-bingo. Palkintoja luvassa!

Väki vähenee, kunnat kutistuvat. Kuinka käy koulutukselle?

Esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestäminen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kuntien kanssa

Kuntaliitto toteutti vuosina 2020-2021 verkostoprojektin, jonka tavoitteena oli kuntien, koulutuksen järjestäjien ja koulutusmuotojen välisillä yhteistyömuodoilla löytää toimivia ratkaisuja koulutuksen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun varmistamiseen eri puolilla maata.
Alajärven kaupunki, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat sekä Järviseudun ammatti-instituutti tekivät sopimuksen ja sitoutuivat yhdessä toteuttamaan ja maksamaan ”Sueviitti – Järviseudun koulutuspalvelut” –hankkeen projektisuunnitelman mukaisesti.

Alueellinen tavoite ja haaste ja niiden kytkeytyminen projektin tavoitteisiin
Ensisijaisena tavoitteena oli toisen asteen koulutuspalveluiden saavutettavuuden turvaaminen Järviseudun alueella taloudellisesti kestävällä pohjalla. Erityisenä haasteena on pienenevät ikäryhmät sekä esi- ja perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa. Kuinka taataan jokaiselle nuorelle mahdollisuus opiskella kotoa käsin, koska perinteinen yksiköittäin palveluja tarjoava järjestelmä ei ole enää toimiva ratkaisu. Samalla pyritään turvaamaan laadukkaan perusopetuksen jatkuminen kaikissa kunnissa.

Hankkeen lopputuloksena on kunnissa tehty yhtäpitävät päätökset yhteisen koulutuksen järjestämismallin valmistelun aloittamisesta.

Kriget i Ukraina går ingen förbi obemärkt. Pandemin och klimatkrisen har pågått redan länge. Hur påverkar osäkerheten våra barn och unga? Hur stärker vi barns och ungas framtidstro? Kommunförbundets sakkunniga Minna Lindberg samtalar om kriget med sakkunniga från bildningssektorn.

SALKKU ja TARKKA ovat työkaluja kiinteistökannan hallintaan. Tuotteet ovat kustannustehokas tapa tuottaa vertailukelpoista ja helppolukuista tietoa kiinteistöjen teknisestä arvosta, kunnosta sekä tulevista korjaustarpeista ja -kustannuksista.

Työvoimapalvelujen kuntasiirtoon liittyvien teemojen ajankohtainen valmistelutilanne erityisesti kuntien järjestämien työvoimapalvelujen johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta.

Vastuullinen organisaatio huomioi omassa toiminnassaan ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Käyttöomaisuuden elinkaaren hallinnan tavoitteena on hankkia, käyttää, ylläpitää, päivittää ja myydä omaisuutta vastuullisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Keskeinen osa omaisuuden hallintaa on tiedon kerääminen ja hyödyntäminen koko elinkaaren ajan, mikä auttaa organisaatiota tekemään liiketoimintapäätöksiä, jotka perustuvat mitattavissa oleviin, vastuullisiin sekä taloudellisiin tavoitteisiin. Omaisuustietojen tarkkuutta voidaan parantaa merkittävästi automatisoimalla hallintaan liittyviä prosesseja, esimerkiksi Netum DUX -hallintaratkaisun avulla.

Kunnissa koittaa uusi aika! Kerromme tietoiskussa mistä elementeistä kuntakonsernin tiedolla johtaminen koostuu ja millaista ratkaisua tarjoamme siihen Opiferus® -tuoteperheellä. Tule kuuntelemaan vinkit kuntakonsernin tiedolla johtamisen kehittämiselle!

Lahden kaupungin visiona vuoteen 2030 on: Lahti – tehty kestäväksi. Tule kuulemaan kuinka vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki kulkee tietään kohti kestävämpää arkea digitalisuutta hyödyntäen. CitiCAP-sovellus teki mm. Lahdesta maailman ensimmäisen kaupungin, joka toteutti asukkaiden päästökauppaa.

Ajankohtaiskatsaus, johtava lakimies Katariina Huikko, Kuntaliitto
Sota Ukrainassa – vaikutukset hankintoihin, erityisasiantuntija Olli Jylhä, Kuntaliitto
Oikeuskäytäntöä, erityisasiantuntija Niina Ruuskanen, Kuntaliitto

Perustettavat hyvinvointialueet tarvitsevat oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta, jotta voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti sekä tarjota asukkailleen heidän tarpeitaan vastaavia palveluja.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miten soten rutiinitieto on keskeisessä asemassa näissä tarkoitusperissä!

Vuoden 2023 alusta vastuu sote-palveluista ja pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueille ja valtion rahoitettavaksi. Vuonna 2025 vastuu työvoima- ja elinkeinopalveluista siirtyy valtion TE-hallinnolta kunnille. Myös kiinteistöverotusta uudistetaan.

Kunnan tehtävien muutos ja uuden kunnan strateginen ja operatiivinen valmistelu on tehtävä joka kunnassa erikseen. Kuntien elinvoimarooli, omistajapolitiikka, konsernijohtaminen ja talouden ovat historian suurimpien muutosten kourissa. Miten muutos tehdään kestävästi?

Esimerkkien kautta näkyväksi se mitä työllisyyden kuntakokeiluissa tapahtuu ja mitä uutta on kehitetty.

Syksy on talousarviovalmistelun aikaa. Tule kuulemaan, minkälaisia muutoksia mm. perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä muun sivistystoimen taloudessa ja valtionosuuksissa tapahtuu vuonna 2023.

Miten ja minkälaiseen tietoon perustuen hyvinvointialueita johdetaan? Minkälaisia muutoksia johtamisen työnjakoon ja toimintamalleihin tarvitaan?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen siirtyessä uusille hyvinvointialueille periytyy niille vastuiden ohella myös nykyisistä organisaatioista toimintakulttuureita ja johtamiskäytäntöjä. Uudistukselle asetetut tavoitteet edellyttävät myös uudenlaista yhteistyötä sekä hyvinvointialueiden sisäisesti, että yhteistyöverkostoissa. Hyvinvointialueiden johtamisesta keskustelemassa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion johdolla hyvinvointialueiden johdon edustajat neljältä alueelta.

Mitä ”riittävä oma palvelutuotanto” tarkoittaa? Tästä kerromme tietoiskussamme 14.9. klo 12 alkaen (Kuntatalon neuvotteluhuone A3.3). Puhumassa Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Eveliina Vigelius ja Kuntaliiton johtava lakimies Johanna Sorvettula.

Tervetuloa kuulolle!

Kunnilla on tärkeä rooli paitsi ilmastonmuutoksen hillinnässä, myös siihen varautumisessa. Ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen kentällä tapahtuu paljon: kesällä 2022 valmistuu kokonaisarviointi kansallisen sopeutumispolitiikan toimeenpanosta ja valmisteilla on kansallinen sopeutumissuunnitelma KISS2030. Kunnat ovat laatineet omia varautumisen suunnitelmia ja kehittäneet hyviä käytäntöjä. Tarjolla tuoreimmat tärpit aiheesta.

Kunnilla on kykyä ja halua huolehtia alueensa luonnon monimuotoisuudesta. Luontokunnat-verkosto on perustettu tukemaan kuntia niiden luontotyössä sekä mahdollistaa verkostoitumista muiden kuntien kanssa.

Kuntalaistutkimuksen mukaan kolme tärkeintä asiaa hyvässä kotikunnassa ovat hyvä asuinympäristö, hyvät palvelut ja luonnonläheisyys. Luontokunnat-verkosto toimii myös kuntien elinvoimaisuuden tukena.

Seminaarissa esitellään Kuntaliiton selvityksen tulokset kuntien asiakaskeskeisyydestä ja systeemisen muutoksen näkökulmasta kuntien toimintaan.

TUNNE HALLITUKSEN JÄSENEN VASTUUN PERUSASIAT

Mistä hallituksen jäsen on vastuussa?
Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiön hallituksella on siten olennainen ja tärkeä rooli yhtiön johtamisesta, ja se tuo mukanaan myös vastuun.

Hallituksen jäsen vastaa vahingoista, jotka on aiheutettu toimimalla vastoin osakeyhtiölain säännöstä taikka yhtiöjärjestyksen määräystä. Hallituksen jäsen vastaa tehtävässään näin aiheuttamastaan vahingosta paitsi yhtiötä kohtaan myös yhtiön osakkeenomistajaa tai muuta henkilöä kohtaan. Äärimmäisissä tapauksissa hallituksen jäsen voi olla jopa rikosoikeudellisessa vastuussa.

Mitä hallituksen jäsenen vastuu tarkoittaa käytännössä?

Vastuun syntyminen edellyttää rikkomuksissa hallituksen jäsenen huolimattomuutta tai tahallisuutta. Hallituksen jäsen ei voi välttää vastuuta yksinomaan sillä perusteella, että päätös ei ole kuulunut hänen erityisosaamisensa alaan. Vastuun piiriin kuuluvat myös passiiviseksi jättäytyneet hallituksen jäsenet. Hallituksen vastuu on kollektiivista, ellei joku jäsen ole nimenomaan esittänyt päätökseen eriävää mielipidettä. Hallituksen on mahdollista delegoida velvoitteitansa operatiiviselle johdolle, mutta hallituksella säilyy vastuu siitä, että tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Rikosoikeudellinen vastuu voi syntyä myös sellaisille hallituksen jäsenille, jotka eivät työskentele yhtiössä osana sen operatiivista liiketoimintaa – näin ollen edes tietoisuuden puuttuminen ei välttämättä suojaa henkilöä.

Asianajajan kolme vinkkiä huolelliseen hallitustyöskentelyyn?

Ensisijaisen tärkeää on asianmukainen dokumentointi. Osakeyhtiölaki edellyttää, että hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Huolellisuutta ja vastuuta arvioidaan jälkikäteen muun muassa pöytäkirjoista, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että päätökset on perusteltu ja dokumentoitu asianmukaisesti. Toiseksi osakeyhtiön hallituksella on velvollisuus kohdella yhtiön osakkeenomistajia yhdenvertaisesti, ja pyrkiä edistämään yhtiön etua kaikessa toiminnassaan. Yhdenvertaisen kohtelun periaate sekä yhtiön etu on muistettava etenkin tilanteissa, joissa hallituksen jäsen on samalla osakeyhtiön osakkeenomistaja. Edelleen on hyvä varmistua jäsenen asianmukaisesta edustamisoikeudesta. Hallituksen jäsenen on varottava toimimasta yhtiön puolesta tapauksissa, joissa hänellä ei olekaan edustamisoikeutta kyseisessä asiassa.

Tervetuloa keskustelemaan lisää ja tapaamaan asianajajiamme Kuntamarkkinoille sekä kuulemaan hallituksen jäsenen vastuuta koskeva tietoiskumme 14.9.2022 kello 12.

Jemina Timonen
asianajaja, FM
I&O Partners Asianajotoimisto Oy

Kuntien palveluiden on aika muuttua tuotantolähtöisistä palveluista asiakaslähtöisiksi. Palvelujen kehittämiseen, automatisointiin ja uudistamiseen tarvitaan kaikkia, joilla on halu kehittää palveluita. Uudistamisen onnistumiseksi on tärkeää ottaa henkilöstö ja kuntalaiset mukaan palveluiden kehittäjiksi. Kehittäminen on kuin palapelin kokoamista. Kullakin henkilöllä on jokin pala tuohon palapeliin ja vain yhdessä voimme onnistua. Esityksessä kerrotaan muutamista konkreettisista esimerkeistä, joilla yhteiskehittämistä on tehty Hämeenlinnassa.

Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia. Sen toimenpanoa toteutetaan tällä hetkellä hallituksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Tietoiskussa kerrotaan kansallisen lapsistrategian valmistelusta, sisällöstä ja toimeenpanosta.

Puheenvuorossa taustoitetaan kestävän kehityksen merkitystä tulevaisuuden kaupungeissa ja mikä rooli YK Agenda 2030 työllä on paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen kestävän kehityksen työssä.

Konkreettisena esimerkkinä käytetään SDG46 -verkoston kehittämää SDG-analyysiprosessia, jonka avulla kaupungit ja yhteisöt voivat lokalisoida SDG-tavoitteet tukemaan paikallista kestävän kehityksen työtä strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla.

Julkisten organisaatioiden työntekijät ovat viime aikoina kohdanneet paljon muutoshaasteita ja työkykyä koettelevia kuormitustekijöitä. Työkyvyttömyyden todennäköisyyteen ja kustannuksiin voidaan kuitenkin olennaisesti vaikuttaa. Rakennamme huomisen työkykyä tänään. Jotta pysäytämme työkyvyn kuormitustekijöiden vaarallisen kasautumisen, tulee työkykyjohtamisen olla joka johtajan ja lähiesihenkilön tehtävä. Hyvä työkyky ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu, tarkasteltiinpa asiaa sitten yksittäisen työntekijän kuin koko yhteiskunnan mittakaavassa.

Miten sitten pystymme tukemaan työtekijöiden voimavaroja parhaiten? Työkykyjohtaminen on osa strategista johtamista ja se tapahtuu ennakointina sekä riskien pienentämisenä ja hallintana.

Miksi yhteishankintoja kannattaa hyödyntää, mitä eri toimintamalleja niistä löytyy, miten vastuullisuus yhteishankinnoissa huomioidaan? Tietoiskussamme kuulet vastauksen muun muassa näihin kysymyksiin ja saat katsauksen Hanselin kattavaan yhteishankintavalikoimaan. Tule kuulolle ja ota hyöty irti yhteishankinnoista entistäkin tehokkaammin!

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja energiakulujen säästö älyohjauksen avulla on kannattavaa ilmastotyötä. Energiaoptimointi on vaikuttavimpia toimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi kunnassa. Tule kuulemaan, miten OptiWatti-älyohjaus minimoi päästöt ja optimoi säästöt!

Kehyskunnat ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti osa omaa kaupunkiseutuaan. Kaikkia kehyskuntia yhdistää sijaniti suuren keskuksen naapurissa. Kehyskunnilla on yhteisiä tavoitteita mutta kehyskunnatkaan eivät ole keskenään samanlaisia. Eroavaisuuksia löytyy mm. maantieteessä, rakenteissa ja toiminnassa. Tule kuulemaan ke 14.9. klo 13:30-13:15 tilaan B 3.3. millaisesta kuntajoukosta on kyse kun puhutaan kehyskunnista. Paikalla keskustelemassa joukko kehyskuntajohtajia.

Kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä voidaan vahvistaa kuntalaisten osallisuutta, järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä kuntien palveluita. Tilaisuudessa tarkastellaan yhteistyön rakenteiden merkitystä, työn strategista kehittämistä sekä kuntien ja hyvinvointialueiden vastuunjakoa järjestötoiminnan tukemisessa.

Sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa rakennetaan kunnissa mm. osallisuustyöllä. Minkälaisilla toimenpiteillä ja periaatteilla edistetään sosiaalisesti kestävää osallisuutta?

Tule kuulemaan elementeistä, joilla rakennetaan tulevaisuuden sosiaalisesti kestävää kuntaa!

Kyseisen keskustelun aikana pureudutaan siihen, miten toimiva yhteistyö saadaan aikaiseksi hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Keskustelun juontaa Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström.

Hur ser de ekonomiska utsikterna för de närmaste åren ut?. Hur påverkar de kommande reformerna kommunernas ekonomi? Kommunförbundets sakkunniga Benjamin Strandberg uppdaterar oss i det som blir aktuellt inom kommunekonomin under hösten.

Miksi johtamisen ja organisaatiokulttuurin täytyy muuttua? Miksi muutos tarvitaan nyt, eikä viiden vuoden kuluttua? Johtamisen muutostarve kulkee käsi kädessä myös toimintatapamuutosten kanssa ja verkostoajattelun tärkeys korostuu tulevaisuudessa.

Lakko jo asetelmana luo jännitteitä työyhteisön vuorovaikutukseen. Jaana Näsänen kuvaa, mitä sosiaalisia ilmiöitä työyhteisöön voi syntyä lakon seurauksena sekä keinoja niissä selviytymiseen.

Nauti tekniikasta

AV-tekniikan tulee olla käyttäjäänsä hyvin ja elämyksellisesti palveleva väline, joka jouhevoittaa päivittäistä tekemistä. Studiotec toteuttaa vuosittain kymmeniä järjestelmiä untasektorilla koko maassa. Olemme mukana niin koulujen ja päiväkotien, kuin urheiluhallien ja esitystilojen toteutuksissa luotettavana ja kokeneena kumppanina. Otamme järjestelmissämme huomioon esteettömyyden ja meiltä saa myös kattavat ylläpitopalvelut.

Tervetuloa arvoalueelle! Hoivatilojen palvelukortteli on kiinteistökehityshanke, jossa on arvot kohdallaan. Vaikka me kaikki tarvitsemme kodin, asuntolähtöinen kaavoitus hiipuville alueille ei ole paras tapa kehittää elinvoimaa. Palvelukortteli ratkaisee useita haasteita yhdistämällä asumista, erityisryhmien palveluja, hoivaa, varhaiskasvatusta ja kaupallisia palveluja koko alueen asukkaille. Palvelukortteli on toivottu uudistus alueella ja tilojen pitkäaikaisena omistajana Hoivatilat takaa, ettei kaavoitushankkeen tuloksena ole tyhjiä kivijalkatiloja, vaan koko lähiön vireä keskus.

Esittelemme tietoiskussa useita valmiita ja rakenteilla olevia palvelukortteleita.

OSAAMISVÄYLÄLLÄ OSAAMINEN SYNTYY ARJEN KOHTAAMISISTA
Suomen kasvukäytävä on jäsenineen ja toimijoineen enemmän kuin osiensa summa.
Hankkeensa Suomen kasvukäytävä – kansainvälisesti vetovoimainen sekä resurssiviisas innovaatio- ja kokeilualusta voimin rakennettu Osaamisväylä –alusta on nyt julkaistu ja kaikkien vapaassa käytössä.
Osaaminen syntyy paloina arjen kohtaamisista, jotka pohjautuvat aitoon haluun ja uteliasuuteen hakeutua vuorovaikutustilanteisiin sekä tuoda niihin oma panoksensa.
Oivallukset ja todelliset hyödyt syntyvät näistä tilanteista silloin, kun tarpeet, mahdollisuudet ja uudet yhdistelmät kohtaavat.
Se on myös ajoituskysymys – nyt!

Minkälaisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin ja palvelurakenteisiin on odotettavissa hyvinvointialueiden aikakaudella? Miten ja koska muutokset konkreettisesti näkyvät asukkaille ja palveluiden käyttäjille? Minkälaisia mahdollisuuksia uusi palveluiden järjestämistapa tuo palvelujärjestelmän tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi?

Hyvinvointialueiden palveluiden ja palvelurakenteiden kehittämisestä keskustelemassa hyvinvointialueiden, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton edustajat.

Ajankohtaisia ratkaisuja sekä ohjeita tietosuojasta
Sosiaali- ja terveydenhuolto elää merkittävien muutosten aikaa, jolloin myös tietosuojan toteutuksessa edellytetään uusia käytäntöjä.

Sote-tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus ja käyttöoikeusasetus
Asiakastietolaki uudistuu ensi vuoden alussa. Laki päivitetään yhteensopivaksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.
Asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä yhtenäistetään ja asiakastietojen luovutuksia koskevaa sääntelyä selkiytetään sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Lääkemääräys määritellään potilasasiakirjaksi ja valtakunnallisen lääkityslistan toteuttaminen mahdollistetaan reseptikeskukseen.

Miksi yhteishankintoja kannattaa hyödyntää, mitä eri toimintamalleja niistä löytyy, miten vastuullisuus yhteishankinnoissa huomioidaan? Tule kuulolle ja ota hyöty irti yhteishankinnoista entistäkin tehokkaammin!

Onko teidän kunnassanne nuorten osallistaminen otettu vakavasti? Oletteko kenties luoneet uusia nuorten kuulemisen tapoja? Löytyykö teiltä yllättäviäkin tilanteita ja paikkoja, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan? Katso Opetushallituksen järjestämä tietoisku Euroopan nuorison teemavuoden mahdollisuuksista kunnille ja kuntien nuorille! Tietoiskussa keskitytään erityisesti Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat -kilpailuun, jossa etsitään nimensä mukaisesti Suomen parasta osallistamisen mallia. Tule kuulemaan miten kilpailuun voi osallistua ja miten juuri teidän kuntanne voi voittaa kilpailun!

Lue lisää: https://www.oph.fi/fi/euroopan-nuorison-teemavuosi ja Instagram: @euroopan_nuorison_teemavuosi

Katso tietoiskun tallenne! https://valtion-my.sharepoint.com/personal/jenny_ekblad_oph_fi/_layouts/15/stream.aspx?id=%2Fpersonal%2Fjenny%5Fekblad%5Foph%5Ffi%2FDocuments%2FRecordings%2FKuntamarkkinat%5F%20Euroopan%20nuorison%20teemavuoden%20tietoisku%2D20220914%5F130035%2DKokouksen%20tallenne%2Emp4&ga=1

Möjligheter för kommuner att delta i Europaåret för ungdomar, samt Finlands bästa engagerare-tävlingen

Tas ungdomarnas delaktighet på allvar i din kommun? Har ni kanske skapat nya sätt att lyssna på unga? Hittar ni överraskande situationer och platser där unga kan påverka? Kom och lyssna hur du kan delta i tävlingen och hur din kommun kan ta hem första pris! Utbildningsstyrelsen presenterar de möjligheter som kommuner samt ungdomar i kommuner, har att delta i Europaåret för ungdomar. Presentationen fokuserar särskilt på Europaåret för ungdomar Awards – Finlands bästa engagera-tävlingen, som söker Finlands bästa modell för att engagera unga. (Presentationen går på finska men frågor kan ställas efteråt på svenska.)

Läs mera på https://www.oph.fi/sv/europaaret-for-ungdomar och på Instagram: @euroopan_nuorison_teemavuosi

https://valtion-my.sharepoint.com/personal/jenny_ekblad_oph_fi/_layouts/15/stream.aspx?id=%2Fpersonal%2Fjenny%5Fekblad%5Foph%5Ffi%2FDocuments%2FRecordings%2FKuntamarkkinat%5F%20Euroopan%20nuorison%20teemavuoden%20tietoisku%2D20220914%5F130035%2DKokouksen%20tallenne%2Emp4&ga=1

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on mukana valtiovarainministeriön hankkeessa koskien henkilötunnuksen uudistamista (HETU-hanke). Henkilötunnuksen uudistamisen kokonaisuudessa on tarkoitus uudistaa henkilötunnusjärjestelmää ja kehittää valtion takaamaa identiteettiä huomioiden henkilötunnusten riittävyys, poistaa uusien tunnusten sukupuolisidonnaisuus ja sujuvoittaa ulkomaalaisten asiointia laajentamalla henkilötunnuksen saajien piiriä sekä ehkäistä henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Uudistuksen toteutuminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 2023 alusta. Tietoiskuissa kuulet tarkemmin HETU-uudistuksen sisällöstä sekä siitä miten uudistus näkyy DVV:n tutuissa palveluissa

Kyber- ja informaatiovaikuttaminen ovat saman kolikon kaksi puolta. Informaatio- ja kyberturvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Ne ovat olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa. Niihin liittyy myös uhkia, jotka koskettavat meitä kaikkia. Jotta pystymme toimimaan ja osallistumaan yhteiskuntaamme, valvomaan etujamme ja oikeuksiamme, on tärkeää ymmärtää erilaisia uhkia, joihin voimme törmätä arjessamme.

KEINO-osaamiskeskus on neuvonut hankintayksiköitä kestävien ja innovatiivisten hankintojen toteuttamisessa jo viiden vuoden ajan. Osaamiskeskus tarjoaa maksutonta tukea niin hankintojen tekemiseen kuin johtamiseen. Hankintayksiköiden apuna ovat asiantuntijat Motivasta, Hanselista, Business Finlandista, Suomen Ympäristökeskuksesta ja VTT:stä. Lisäksi alueellista tukea tarjoaa KEINOn 10 muutosagenttia 16 maakunnassa.

Tervetuloa kuulemaan KEINO-osaamiskeskuksen toiminnasta ja tutustumaan palvelutarjontaamme.

Tietoisku on tallenne, joka on katsottavissa koko tapahtuman ajan.

Mitä tapahtuu, kun asiakkaanne saa Intrumilta kirjeen? Taloudellisia ongelmia ei tarvitse hävetä, vaan ne kannattaa hoitaa pois yhdessä ammattilaisen kanssa. Intrumin asiakaspalvelussa kohtaamme asiakkaanne empaattisesti ja hoidamme asiat kerralla kuntoon. Tervetuloa tietoiskuumme kuulemaan tarkemmin asiakaspalvelustamme!

Miniseminaarissa kuulet ensin varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista ja tilannekuvasta sekä tulevan henkilöstörakenteen toteutumiseen liittyvistä haasteista ja Kuntaliiton toimenpide-ehdotuksista. Esitys on suomeksi.

Toisena osana esitellään Sydkustens landskapsförbund r.f. projekti miten voimme lisätä nuorten tietoisuutta varhaiskasvatusalasta ja innostaa opiskelemaan alalle. Varhaiskasvatus – tulevaisuuden työ -projekti pyrkii tekemään varhaiskasvatuksesta näkyvää, jotta ala olisi houkuttelevampi ja näyttäytyisi vahvana vaihtoehtona ammatinvalinnassa ja opiskellessa. Esitys on ruotsiksi.

I den andra delen av programmet presenteras Sydkustens landskapsförbunds projekt Småbarnspedagogiken – ett framtidsjobb, som har som mål att synliggöra småbarnspedagogiken för att göra branschen mera attraktiv och framstå som ett starkt alternativ vid val av yrke och studier. Presentationen är på svenska.

Aseman Lapset ry:n kehittämän K-0-työmuodon avulla ratkaistaan pitkittyneitä ja haastavia koulukiusaamis- ja konfliktitilanteita. Tällaiset tilanteet ovat aina todella kuormittavia lasten ja nuorten lisäksi myös näiden perheille ja esimerkiksi koulujen henkilökunnalle. Selvittämällä konflikteja parannetaan koko yhteisön hyvinvointia.

Keskeinen K-0-prosessin toimija on kunnan K-0-koordinaattori, joka toimii tilanteen selvittämistä luotsaavana, toimenpiteitä koordinoivana ja kaikkia osapuolia tukevana prosessinjohtajana akuutin vaiheen ylitse. Hän on välittömän kouluarjen ulkopuolinen toimija, joka pystyy saavuttamaan osapuolten luottamuksen uudella tavalla.

K-0-työmuodon käyttöön ottava kunta palkkaa koordinaattorin, jonka kouluttamiseen, perehdyttämiseen ja vastaan tulevien tilanteiden ratkaisemiseen kunta saa tukea Aseman Lapset ry:ltä. K-0 on tällä hetkellä käytössä Lohjalla, Järvenpäässä, Rovaniemellä ja Helsingissä. Toimintaa on kehitetty vuodesta 2017 lähtien.

Tervetuloa tietoiskuun kuulemaan
– miksi koulukiusaamiseen pitää puuttua hyvissä ajoin ja ammattitaidolla
– koulukiusaamisen vaikutuksista yksilö- ja kuntatasolla
– miten kunta hyötyy koulukiusaamistapausten tuloksekkaasta selvittämisestä
– miten K-0-työmuoto tuodaan osaksi oman kunnan palveluja

Tietoiskujen sisältö on sama molempina päivinä.

Ke 14.9. klo 13 tietoisku verkossa
To 15.9. klo 11 tietoisku paikan päällä Kuntatalossa

Kuntaliitto julkaisi 2022 kunnille oppaan avoimen lähdekoodin hankintoihin liittyen. Opas pyrkii vastaamaan avoimen lähdekoodin hankintaan liittyviin yleisimpiin kysymyksiin. Avoimeen lähdekoodiin liittyvät kysymykset nousevat kunnassa ajankohtaiseksi yleensä silloin, kun kunta on halukas ottamaan käyttöönsä avoimella lähdekoodilla toteutetun ohjelmistoratkaisun. Tällöin täytyy myös selvittää myös hankintakysymyksiä, jotka eivät ole samanlaisia kuin hankittaessa ratkaisuja markkinoilta perinteisellä suljetulla lähdekoodilla.

Opas on laadittu kuntien hankintojen tueksi yhteistyössä Kuntaliiton ja Suomen avoimien tietojärjestelmien keskuksen COSS ry:n kanssa. Kirjoittajina ovat olleet Linda Lehto,
Timo Väliharju ja Martin von Willebrand ja sen on toimittanut Elisa Kettunen Kuntaliitosta yhdessä Kuntaliiton hankinta-asiantuntijoiden kanssa. Oppaan valmisteluvaiheessa toteutettiin kuntien kanssa työpajoja, joiden tuloksia hyödynnettiin oppaan sisällöllisissä valinnoissa.

Kuntamarkkinoilla esittelemme oppaan keskeisen sisällön ja lopussa on mahdollisuus esittää kysymyksiä oppaan laatijoille. Voit myös lähettää kysymyksiä etukäteen sähköpostissa Elisa Kettuselle (sähköposti: etunimi.sukunimi(at)kuntaliitto.fi).

Ohjelma

13.00 Miksi avoimen lähdekoodin hankintaopas haluttiin tehdä ja miten se valmisteltiin? Elisa Kettunen, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto

13.10 Erityispiirteet ja strategiset hyödyt avoimen lähdekoodin hankinnoissa, Timo Väliharju, toiminnanjohtaja, Avointen tietojärjestelmien keskus Coss ry

13.25 Hankinnan vaihtoehdot ja parhaat käytännöt, Martin von Willebrand, asianajaja Asianajotoimisto HH Partners Oy

Yhteisötuotteen hankinta vs. kehittäjäyhteisön perustaminen

Onnistuneen hankinnan edellytykset: markkinavuoropuhelu, laatuvertailu, lukkojen ehkäisy ym.

13.40 Mahdollisuus kysyä ja keskustella

13.45 Seminaari päättyy

Tietoiskussa esitellään Terveet tilat 2028 -ohjelman julkaisema ilmanvaihdon katsastusopas. Opas esittelee katsastuksen sisällön, tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arvioinnin kriteerit, sopivat katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettelyn. Tavoitteena on yhtenäistää ilmanvaihtojärjestelmien katsastustoimintaa, katsastajan osaamisvaatimuksia ja tilaajalle tehtävää raportointia.

Vuosittain noin 20 000 ihmistä saa aivovamman ja noin 100 000:lla ihmisellä on elämää haittaavia aivovamman jälkitilan oireita. Aivovammojen alkuvaiheen diagnosoinnilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan lisätä aivovammautuneiden elämänlaatua ja vähentää yhteiskunnalle syntyneitä kustannuksia.

Rastor-instituutti toteuttaa yhteistyössä paikallisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa rekrytoivia koulutuksia, joiden tavoitteena on löytää organisaatioille osaavaa työvoimaa. Koulutukset koostuvat oppimisesta työpaikalla sekä käytännönläheisistä koulutuspäivistä Rastor-instituutissa. Tule kuulemaan lisää miten voisimme olla avuksi kunta-alalla.

Kuntamarkkinat Teams-tietoisku Ilmoituskanavasta ke 14.9.2022 klo 13.00 – 13.20
Whistleblowing-ilmoituskanava edistää eettisyyttä

EU:n ns. whistleblower-direktiivi tulee velvoittamaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita tarjoamaan ilmoituskanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu tarjoaa mahdollisuuden perustaa tietoturvallisen ilmoituskanavan kustannustehokkaasti ja vaivattomasti.

Tietoiskussa Keskuskauppakamarin vastuullisuudesta ja itsesääntelystä vastaava johtaja Stina Wikberg kertoo EU-direktiivin velvoitteista ja kotimaisen lainsäädännön tilanteesta sekä siitä, mitä hyötyä ilmoituskanavasta on.

Tässä Tietoiskussa käsitellään kuntien varautumista ja Virve-palvelua viranomaisten yhteisenä työvälineenä. Esitys sisältää tietoa myös tulevan laajakaistaisen Virve 2 -viestintäpalvelun kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Julkisen omaisuuden arvoa ja verovaroja hukataan, jos omaisuutta jää tarpeettomana varastoon, annetaan alihintaan vaihdossa tai päätyy jopa jätteeksi. Tähän ongelmaan Kiertonet tarjoaa ratkaisun: tehokkaan ja läpinäkyvän myyntikanavan julkisten organisaatioiden irtaimen omaisuuden ja kiinteistöjen myymiseen.

Kiertonet.fi on Suomen julkisen sektorin suurin huutokauppa – jo yli 70 % kunnista ja kaupungeista käyttää palveluamme! Kalustojakopalvelumme avulla kierrätät todella helposti tarpeettoman tavaran organisaatiosi sisällä. Sen jälkeen tavara siirtyy suoraan myyjältä ostajalle ilman ylimääräisiä välivarastointeja tai kuljetuksia. Näin käytetty omaisuus saa uuden elämän ja ympäristökuormitus pienenee.

Tervetuloa seuraamaan, kuinka työllistämisehdon käyttö on konkretisoitunut vuodessa tavoitteesta toiminnaksi. Tarjoaako työllistämisehto tulevaisuudessa polun työelämään yhä useammalle? Tarjolla käytännön kokemuksia ja esimerkkejä eri kokoisista kunnista.

Aluelähtöinen kehittämisen (place-based policy) näkymät Suomessa ja Euroopassa

Sotealalla on viime vuosina kohdattu enemmän haasteita kuin monen mielestä yhden alan pitäisi kantaa. Alan ammattilaisten työssä jaksamista on koeteltu eikä koettelemukset ole vielä ohi. Sote-johtamisessa on virittäydytty selviytymismoodiin, jossa johtaminen kilpistyy päivittäisen tilannekuvan hallintaan. Muutoksesta on kuitenkin muodostunut aikamme pysyvä tila, jossa kiireen hallinnan taitoa tarvitaan henkilöstön pitämiseksi johtamisen huomion keskipisteessä muutostenkin keskellä. Johtamisen pitää nousta pinnalle, kun sote-alan veto- ja pitovoimasta puhutaan. Hyvässä johtamisessa ei ole kyse vain hienoista johtamisjärjestelmistä, vaan ennen kaikkea siitä, mitä tapahtuu arjen tasolla. Se, miten ammattilaiset tulevat johdetuiksi työssään, ei ole pehmeä asia, vaan kovassa ytimessä, kun puhutaan soten henkilöstöhaasteista. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miten sote-alan saataisiin positiiviseen kierteeseen hyvällä johtamisella!

Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut kilpailutti innovatiivisella menettelyllä vuonna 2020 työttömille työnhakijoille suunnatun räätälöidyn valmennuspalvelun. Innovointi ei jäänyt pelkästään kilpailutus- ja kehittämisvaiheeseen, vaan jatkuu koko sopimuskauden ajan. Tilaajan ja palveluntuottajan poikkeuksellisen hyvällä ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä on saatu vaikuttavia määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Haastavassa työmarkkinatilanteessa oleville asiakkaille on luotu pysyviä siirtymiä työmarkkinoille.

Jos olet kiinnostunut tuloksellisesta ja kustannustehokkaasta toimintamallista rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi niin kannattaa tulla kuulolle.

Maria Joona palvelupäällikkö, Hoivatie
Ulla Juhanko erityissuunnittelija, Helsingin työllisyyspalvelut

Myynti- ja takaisinvuokrausmallissa kunta hajauttaa kiinteistöriskiään myymällä olemassa olevan rakennuksen yksityiselle toimijalle ja jää itse rakennukseen vuokralle. Jatkossa vuokranantaja vastaa kiinteistön ylläpidosta ja mahdollisista korjauksista kiinteään hintaan sekä kantaa kiinteistöön liittyvät riskit jäännösarvoriski mukaanlukien.

Omistajan resursseilla suuretkin peruskorjaushankkeet on mahdollista viedä läpi kunnan kannalta kevyin resurssein.

Vaikka suurin osa kuntakiinteistöistä on edelleen kuntien omistuksessa, on myynti- ja takaisinvuokrausmalli yleistynyt viimevuosina laajasti. Mallilla kunta voi esimerkiksi vapauttaa pääomaa kohdentaakseen investointeja muualle, jakaa kiinteistöriskiä sopivaksi kokemallaan jaolla ja keskittyä kehittämään kiinteistöissä tapahtuvaa toimintaa itse kiinteistöjen sijaan.

Pitkäjänteinen kiinteistösijoittaja voi olla kunnan luotettava kumppani kiinteistöasioissa tuleville vuosikymmenille.

Kuntien ja kaupunkien verkkosivustot ovat joutuneet viime aikoina kyberhyökkääjien hampaisiin. Käymme läpi tuoreen esimerkin kautta, miten hyökkäys etenee, ja mitä harmia hyökkäyksestä aiheutuu ilman tehokasta puolustusta. Tule kuuntelemaan Valu Digitalin selkeitä ohjeita, miten kuntasivustojen tietoturva saadaan seuraavalle tasolle.

Turvallisuus on osa hyvinvointia, BeATSafe on tuotteistanut järjestelmän, jolla on hyödyllisyysmallisuoja Suomessa, Saksassa ja Virossa. Olemme kaupunkien ja kuntien, yhteisöjen ja yrityksien kumppani turvallisuuden hyvinvoinnin arjessa. Kartoitetaan turvallisuustarpeenne, varaudutaan häiriöön tehdään suunnitelma yhdessä, opetellaan toimimaan niin, että olette valmiimpia kohtamaan häiriön kun tulee toimia minuuteissa, koskaan ei voi tietä milloin on aika evakuoida asiakkaanne henkilöstönne ohjaamana. Tule kuulolle verkkoon tietoiskuumme, saavu tapamaan meitä osastolle tai ota yhteyttä!

Elämme tänä päivänä yhä enemmän yhteenkietoutuneessa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Yksittäisissä kunnissa saatetaan törmätä ongelmiin, jotka tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Johtamiselta odotetaan ratkaisuja, joita sitten kritisoidaan. Kompleksisuusajattelun hyödyntäminen voi auttaa johtajaa käynnistämään muutosta ja kehitystä oikeissa kohteissa ja oikea-aikaisesti, ja tuottaa näin parempaa sitoutumista muutokseen.

Tietoiskumme on tallenne, joten tietoisku on katsottavissa koko tapahtuman ajan!

Tukea talouden valmisteluun ja kunnan omille toimille sote-uudistuksen toteuttamisessa ja työllisyyspalveluiden siirtoon valmistautumisesta. Millainen on uusi kunta 2023 ja 2024?

Opiskeluhuollon järjestämisvastuu jakautuu vuoden 2023 alusta lukien kuntien ja koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueen kesken. Miten lähipalvelu ja hyvä yhteistyö varmistetaan uudessa tilanteessa?

Keskustelu hybridivaikuttamisen asiantuntijoiden kanssa. Miten hybridivaikuttaminen näkyy kunnissa? Miten siihen voidaan varautua ja miten sitä voitaisiin ennalta estää?
haastattelussa Euroopan hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen. Haastattelijana toimii varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen.

KT:n perinteinen työmarkkinaseminaari, jossa on ajankohtaista tietoa työmarkkinoilta ja kunta-alan  työ- ja virkaehtosopimuksista. Työmarkkinaseminaaria voi seurata paikan päällä Kuntatalon isossa luentosalissa sekä striimattuna verkossa!

Ohjelma
klo 14 Tervetuloa! Aija Tuimala 
klo 14.05  Ajankohtaista työmarkkinoilla, Markku Jalonen 
klo 14.25 Neuvottelukierroksen kokemukset / tila, neuvottelupäälliköt Henrika Nybondas-Kangas, Hannu Freund, Anne Kiiski ja Anna Kukka
klo 14.45 Työvoiman saatavuuden näkymät kunta-alalla
klo 15.05 Keinoja ja toimenpiteitä työvoiman saatavuuden parantamiseen
klo 15.30 Seminaari päättyy

Tvåspråkighet har en positiv inverkan på den ekonomiska utvecklingen. Är detta något vi kan bli ännu bättre på och utnyttja för att stärka kommunernas livskraft?

Dimitri Qvintus är Finlands Svenska Socialdemokraters, FSD:s ordförande, utbildad journalist och tidigare specialmedarbetare för statsministrar.
Joakim Strand är riksdagsman för SFP, utbildad jurist och aktiv näringslivspolitiker från Vasa.
Johan Häggman har en lång erfarenhet av minoritetsfrågor på europeisk nivå. Han arbetar för the Federal Union of European Nationalities (FUEN).

Jatkossa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on hyvinvointialueen ja alueen kuntien yhteinen tehtävä. Jotta tässä työssä onnistutaan, tarvitaan yhteistyötä ja resursseja, mutta myös selkeä kuva siitä, mikä alueen tilannekuva on ja mihin suuntaan ollaan menossa. Selkeä, mitattavissa oleva tilannekuva auttaa asettamaan tavoitteet, tekemään vaikuttavan toimintasuunnitelman ja seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden onnistumista. Käyttämällä ennenaikaisesti menetettyjä vältettävissä olevia elinvuosia (PYLL) tilannekuvan kokoamisessa ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden mittauksessa rakennetaan alueen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen luotettavalle, mitattavalle ja vaikuttavalle pohjalle.

Asunnottomuuden taustalla on usein heikot asumisen taidot ja oikea-aikaisen tuen puute. Asumistaitokurssit ehkäisevät asunnottomuutta, ja niille voivat osallistua niin asunnottomat kuin asunnottomuusuhan alla olevat.

Sininauhasäätiön jalkautuva asumis- ja palveluohjaus AIMO järjestää asumistaitokursseja, joiden tarkoituksena on vahvistaa osallistujien jo olemassa olevia asumisen taitoja sekä tuoda lisää työvälineitä asumisen ja arjen hallintaan. Ryhmämuotoinen kurssi ovat osallistujalle hyvä tilaisuus ottaa asuminen ja siihen liittyvät aiheet puheeksi sekä kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia turvallisessa ympäristössä.

Teemat / aiheet, joita kurssilla käsitellään:
– Asunnon haku
– Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet
– Asumisen säännöt, haasteet ja onnistumiset
– Oma talous, velat, ulosotto, velkajärjestely
– Sähköiset palvelut yhteiskunnassa (digiopastus)
– Palvelu- ja tukiverkostojen kartoittaminen
– Mielekäs arki
– Toimivat ihmissuhteet
– Naapurusto

Tervetuloa kuulemaan asumistaitokursseista ja asunnottomuuden ehkäisystä. Aiheesta puhuvat Sininauhasäätiön AIMO-tiimin palveluohjaajat Eeva Harez Aziz ja Sami Ng. Sininauhasäätiön jalkautuva asumis- ja palveluohjaustiimi AIMO pyrkii vähentämään pääkaupunkiseudun pitkäaikaisasunnottomuutta turvaamalla ja mahdollistamalla asunnottomina tai asunnottomuusuhan alla oleville.

Rauman kaupunki uudistaa toiminnanohjaustaan. Tule kuuntelemaan millä toimintatapojen muutoksilla ja työkaluilla Rauman kaupunki aikoo päästää tavoitteeseensa.

Sata päivää h-hetkeen. Miten uudistuksen toimeenpano on edennyt eri alueilla ja minkälaisia kysymyksiä ennen järjestämisvastuun siirtymistä joudutaan vielä ratkomaan? Tulevatko palkat ja laskut maksuun, toimivatko tietojärjestelmät, ovatko asukkaille tärkeät arjen sote- ja pelastuspalvelut vielä pystyssä tammikuussa 2023?

Uudistuksen toimeenpanon loppukiristä keskustelemassa valtiovarainministeriön, hyvinvointialueiden ja kuntakentän edustajat.

Hyväkuntoiset, vireät ja omatoimisesti pärjäävät ikääntyneet kunnan asukkaat ovat kunnille voimavara ja osa kuntien elinvoimaa. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä on huolehdittava ikääntyneiden hyvää ravitsemusta ylläpitävistä toimista. Lähietäisyydellä olevat, helposti saavutettavat ruokapaikat, kotiateriapalvelut ja lähikauppojen kauppakassipalvelut ovat oleellisen tärkeitä kodin ruokahuollon ja hyvän ravitsemuksen toteuttamisessa. Sivistystoimen ruokapalveluissa voidaan tarjota lähialueen ikääntyneille aterioita ja myydä esimerkiksi tähderuokakonseptien mukaisesti aterioita kotiin. Ikääntyneiden ravintola- ja ravitsemuspalveluja voidaan parantaa myös yritystoimintaa kehittämällä. Yhtä tarpeellista kuin ruokapalvelut on ikääntyneille suunnattu matalan kynnyksen ravitsemusneuvonta. Kirjastoissa ja työväenopistoissa voidaan järjestää ravitsemukseen liittyvää kohdennettua toimintaa kuten tietoiskuja, kursseja ja infopisteitä. Ravitsemustietoa ikääntyneille voidaan välittää esimerkiksi kunnan verkkosivuilla, somekanavilla, päivätoiminnoissa ja muissa palvelupisteissä, järjestötyössä ja tapahtumissa.

Ikäruoka 2.0. – hankkeessa on selvitetty eri puolilla Suomea ravitsemukseen liittyviä palveluja sekä kehitetty kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa-, ravintola-, koulutus- ja ohjauspalvelut. Tavoitteena on ollut lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä. Hankkeessa on kehitetty palveluja yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa. Luennossa kerrotaan eri kunnissa kehitetyistä toimintamalleista ja työn tuloksista.

Mitä kunta-alan innovaatiot ovat? Miten innovaatiotoimintaa tuetaan? Keiden kanssa sitä toteutetaan ja mitkä ovat innovaatiotoiminnan edisteet ja esteet. Mukana käytännön esimerkkejä innovaatiotoiminnasta kunnissa ja kuntayhtymissä.

Läpinäkyvyyttä, tehokkuutta, järjestelmällisyyttä. Standardeista kunta saa käytännön työkaluja toimintansa kehittämiseen, oli sitten kyse johtamisesta, hankinnoista, digitaalisista palveluista tai vaikkapa ympäristötavoitteiden saavuttamisesta.

Vaan mitä ne standardit oikein ovat, kuka niitä tekee ja miksi? Näihin vastaavat SFS:n standardisointijohtaja Elina Huttunen ja viestintäjohtaja Karina Vikman. Tule mukaan ja ota standardit ja niiden hyödyt haltuun!

Hyppää mukaan kokemaan kanssamme paikkakuntien parhaita markkinointiviestinnän paloja! Tarjolla mm. villasukkia, paluumuuttajabongarit, salarakas ja maailman
onnellisin ihminen.

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu kokoaa vuosittain Suomen kuntien ja seutujen markkinoinnin tekijät oppimaan hyvistä käytännöistä kilpailuun osallistuvien töiden avulla.
Tämän kilpailun hyväksi koetut käytännöt ovat vapaasti hyödynnettävissä kuntien markkinoinnissa ja viestinnässä.

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuun 2022 osallistui neljäkymmentä kilpailutyötä, joista kymmenen valittiin shortlistalle. Kilpailutöistä näki selvästi, että kuntamarkkinointi on kehittymässä vahvemmin strategiaa tukevaksi ja edistäväksi toiminnaksi. Moni kilpailutyö sisälsi pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta, joka etenee strategiatasolta aina käytännön markkinointitekoihin.

Seuraavat shortlistalle valitut työt esitellään seminaarissa:

1. Murtaudu kehän ulkopuolelle, Janakkalan kunta
2. Paluumuuttajabongarit Jyväskylän kaupungin ja yritysten osaajarekrytointikampanja, Jyväskylän kaupunki
3. Viinikanniemi asumisen järvihelmi Nokialla, Nokian kaupunki
4. Orivesi suomen villasukkapääkaupunki, Oriveden kaupunki
5. Pohjolan rengastie, Oulun Matkailu Oy
6. Salaa rakas Yyteri, Porin kaupunki
7. Luonnostaan luontomatkailun helmeksi, Rautavaaran kunta
8. Save Salla/Salla 2032, Sallan kunta & House of Lapland
9. Rakkauden taidetta – tunteen kautta Tuusula tunnetuksi, Tuusulan kunta
10. Maailman onnellisin ihminen, Vaasan kaupunki ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Seminaarin aikana selviävät myös kilpailun voittajat ja yleisön suosikki. Tilaisuuden päätteeksi juhlistamme voittajia kuohujuomalla. Loppuun on varattu aikaa keskustelulle ja verkostoitumiselle. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Tutustu tarkemmin shortlistalle valittuihin töihin osoitteessa: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kuntamarkkinoinnin-sm-kilpailun-shortlista-2022/toimintamallit

Palse.fi-portaali on palveluseteli- ja ostopalveluiden markkinajohtaja Suomessa. Palveluseteleiden käyttö kasvaa kokoajan, jolloin myös sujuvan prosessin ja helppokäyttöisyyden merkitys kasvaa. Prosessin kokonaisvaltainen sähköinen hallinta helpottaa niin tilaajaorganisaatiota, palveluntuottajaa kuin loppuasiakastakin tai hänen puolesta-asioijaa.

Tietoiskussa kuulet lyhyesti palveluseteli- ja ostopalveluiden sähköisestä prosessista sekä sen tuomista hyödyistä eri osapuolille.

Kuinka saat joustavuutta ammattikeittiölaitteiden ylläpitoon kuntien muuttuvassa toimintaympäristössä? Kuinka vähennät suunnittelemattomia käyttökatkoja, parannat ammattikeittiöiden tuottavuutta ja saat varmuutta kustannusten hallintaan? Kuinka ylläpidät ammattikeittiölaitteiden kokonaistoimintakuntoa ja niiden elinikää? Tule tietoiskuumme kuulemaan vastaus muun muassa näihin kysymyksiin!

Puhtaan, kohtuuhintaisen ja toimitusvarman energian uljas tavoite on kokenut lyhyessä ajassa suuria muutoksia, ensin energian hinnan nousujen ja sitten Venäjän aloittaman sodan takia. Vuoden 2022 puolella etenkin toimitusvarmuuden ja siihen kytkeytyvän huoltovarmuuden merkitys on noussut. Samaan aikaan EU:n velvoitteet ovat tiukentumassa. Miten tämä energiatrilemma näkyy kuntasektorille ja miten kokonaisuus hallitaan siten, että kustannusten ja toimitusvarmuuden hallinta ei vaaranna kestävyystavoitteiden saavuttamista?

– Energiakatsaus (energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola, Kuntaliitto)
– Energiatehokkuusdirektiivin päivitys loppusuoralla EU:ssa – mitä on odotettavissa kuntien suuntaan? (erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM)
– Kaupunkikonsernin energiatarkastelulla buustia tytäryhteisöjen kilpailukykyyn (projektipäällikkö Timo Määttä ja energia-asiantuntija Veera Sevander, Helsingin kaupunki)
– Pienten lämpölaitosten varautumissuunnitelma (valmiuspäällikkö Hille Hyytiä, Lämpöpooli)

Mitä kestävä kehitys ja sen tavoitteiden toimeenpano tarkoittaa kuntien johtamisessa? Entä kuinka ihminen, ympäristö, talous ja teknologia voidaan ottaa tasavertaisesti huomioon kunnan päätöksenteossa, suunnittelussa, budjetoinnissa ja toiminnassa? Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!

Ohjelmassa:
Kestäviä päätöksiä vaikutusten ennakkoarvioinnilla, asiantuntija Ville Nieminen, Kuntaliitto
Kestävyysymmärrystä kuntaorganisaatioihin SDG-analyysiprosessilla, erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen, Kuntaliitto
Kuntastrategiatarkastelun tuloksia Uuden sukupolven organisaatiot -verkoston (2021-2022) kunnista, projektikoordinaattori Riina Rinta-aho, Kuntaliitto

Sekä kunnilla että hyvinvointialueilla on useita väestön hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja. Miten varmistamme, että eri puolilla Suomea asuvien väestöryhmien tarpeisiin vastataan yhtenäisillä periaatteilla kansallisten strategioiden ja suositusten mukaisesti? Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat tärkeitä työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden alueellisten tarpeiden ja erojen tunnistamisessa niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Hyvinvointialuevalmistelussa johtamisen tueksi on luotu kansallisesti yhtenäistä tietopohjaa. Tietojohtamisen keinoilla varmistetaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden strategiat ovat linjassa keskenään ja toimenpiteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi kulkevat samaan suuntaan. Tule kuulemaan kuntien ja hyvinvointialueiden tietojohtamisen yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset.

1. Sähköisten palvelujen ketterä ja kustannustehokas kehittäminen hyödyntämällä ja räätälöimällä jo käytössä olevia alustoja.
2. Miten Rovaniemen kaupunki kehitti ja otti käyttöön etävastaanottopalvelun palveluiden ja asiantuntijoiden ajanvarauksella.
3. Takeaway-lista

Nopealla aikataululla huipputoiminnalliset ja pysyvät puukoulut ja -päiväkodit

Tiivistääkseen yhteistyötään ja rakentaakseen aiempaa yhtenäisempiä asiakasprosesseja Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut sekä elinkeinopalvelut, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Business Tampere ja Visit Tampere ottivat yhdessä Innofactorin kanssa käyttöönsä uuden Microsoft Dynamics 365 CRM-järjestelmän. Aiemmin eri yksiköillä ja toimijoilla oli jokaisella omat CRM-järjestelmänsä, ja yhtenäistämisellä haettiinkin ennen kaikkea paljon kaivattua läpinäkyvyyttä.

Sähköinen asiointi ei ole vain paperilomakkeiden siirtämistä digitaaliseen muotoon, vaan laajamittaista toiminnan ja prosessien uudelleenajattelua. Tässä tietoiskussa Sarastian tuotepäällikkö Mirva Sonck ja asiakkuuspäällikkö Jarmo Siivari käyvät läpi Sarastia365 asiakkuuden- ja palveluhallinnan tuotekokonaisuuden. Tämän lisäksi kuullaan Jämsän kaupungin suunnittelija Katja Lahtisen esittely Jämsälle toteutetusta eJämsä-ratkaisusta, joka pitää sisällään kuntalaispalautteen, avustukset ja osallistuvan budjetoinnin.

Mitä varten rakennamme tiloja? Kuinka luomme olotilan mahdollisimman energiaomavaraisesti lähdelämmöllä? Kuinka olotilan olosuhteiden seurannalla saadaan rakennuksen järjestelmät toimimaan paremmin kuin suunniteltu? Energiatekniikan diplomi-insinööri Mika Autiopelto vastaa näihin kysymyksiin avaamalla ideaa, jolla mahdollistamme muutoksen rakentamiskulttuuriimme.

Työllisyys-, osaamis- ja koulutuspalvelut kohtaavat kunnissa tiiviimmin TE2024 ja kotoutumislain uudistusten jälkeen – miten tästä saadaan parhaat hyödyt irti? Vinkkejä alueellisen työn rakentamiseen.

Paneelikeskustelu mistä puhumme, kun puhumme kulttuurista.
Taloustutkimuksen kyselyn (kevät 2022) mukaan kunnat eivät pysty jatkossa mahdollistamaan kulttuurin yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. Kyselyyn vastan-neiden mukaan kulttuuri lisää paikkakunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Vastaajista puolet piti kulttuurin julkisen tuen määrää vähäisenä ja puolet taas sopivana.
Herää kysymys, Mistä siis puhumme, kun puhumme kulttuurista kunnissa?
Paneelin vetäjänä Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto

Paneeliin osallistujat
Riitta Kaivosoja, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Liisa Suvikumpu, säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja
Teemu Mäki, kuvataiteilija, Suomen Taitelijaseuran puheenjohtaja
Anu Talka, Lappeenrannan kulttuurijohtaja

Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat vuosittain yli 3 miljardia euroa. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Pitkäaikaissairaista, kuten hengityssairaista, vielä pienempi osa. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja -talouteen.

Tule kuulemaan, millaisia vinkkejä Hengitysliitto antaa liikkumisen edistämiseen kunnassa.

Henkilökohtaisella budjetilla (HB) on mahdollista järjestää sosiaalipalveluja yksilöllisesti ja eri elämäntilanteet huomioiden. Valinnanmahdollisuuksia edistävää palvelujen järjestämisen tapaa on viime vuosina kehitetty laajasti. Tietoiskussa kuulet mistä HB-mallissa on kyse ja miksi se on ajankohtainen juuri nyt.

Tule kuulemaan 20 minuuttia kestävä tietoiskumme “Kulttuurikasvatussuunnitelmat, Taidetestaajat ja Harrastamisen Suomen malli – kolme käytännön keinoa lasten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien edistämiseen”.

Osallistuminen taide- ja kulttuurielämään ei ole vain lasten oikeus (YK:n lastenoikeuksien 31. artikla), vaan sen avulla voidaan rakentaa aidosti parempaa tulevaisuutta. Taiteen äärellä lapset oppivat tärkeitä tulevaisuustaitoja, kuten luovuutta, empatiaa ja kriittistä ajattelua sekä saavat arvokkaita onnistumisen, ilon ja osallisuuden kokemuksia.

Tietoiskussa Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman päällikkö Joonas Keskinen kertoo siitä, miten kulttuurikasvatusohjelmat, Taidetestaajat sekä Harrastamisen Suomen malli edistävät lasten kulttuurisia oikeuksia käytännössä.

Tervetuloa tutustumaan kuntien kiertotaloustekojen parhaimmistoon! Tässä tilaisuudessa julkistetaan Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailun voittajat 20 upean finalistin joukosta. Nämä edelläkävijyyttä osoittavat konkreettiset toimet vauhdittavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, aluetaloutta ja yhteisöllisyyttä.

Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailun järjestävät Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra. Voittajat valitsee arvovaltainen kiertotalousasiantuntijoiden raati. Kisan teemat ovat 1) rakentaminen, 2) jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys ja 3) yhteiskäyttö. Lisäksi kisassa on vapaa kategoria.

– Tilaisuuden avaus

– ”Oivaltavilla kiertotalousteoilla investointeja, osaajia ja asukkaita kuntaan”
Laura Järvinen, johtava asiantuntija, Sitra

– ”Kuntien parhaat kiertotalousteot monistettavissa – 20 kiinnostavaa kisafinalistia”
Kaarina Kaminen, suunnittelija, SYKE

– Voittajien julkistus
Miira Riipinen, johtaja, Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö, Kuntaliitto

– Voittajien puheenvuorot

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Kunnat ovat keskeisiä toimijoita kuntalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen vahvistamiseksi. Talouden suunnittelulla luodaan puitteet tälle. Hyvinvointitaloudessa ja donitsitaloudessa puhutaan vaikuttavasta sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä julkisessa taloudessa. Tässä seminaarissa kuulemme, mitä nämä kaksi näkökulmaa pitävät sisällään ja miten niiden käyttöä voidaan edistää.

Nykarleby och Raseborg har i år valt nya stadsdirektörer ”utanför boxen”. Martin Norrgård arbetade inom den internationella skidsporten innan han blev stadsdirektör i Nykarleby. Petra Theman som tillträder som stadsdirektör i Raseborg i höst har arbetat som diplomat. Hur ser de nya stadsdirektörerna på sina uppdrag och sitt ledarskap? Hur kommer de att dra nytta av sina tidigare arbetserfarenheter?

Kunnat voivat harjoittaa yhteistoimintaa sekä julkisoikeudellisessa että yksityisoikeudellisessa muodossa. Kuntien julkisoikeudellisesta yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa. Kunnat ja kuntayhtymät voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä erilaisilla kuntalain 8 luvun yhteistoimintamuodoilla.

Yksityisoikeudellisten sopimusten osalta on tärkeä selvittää, tuleeko noudattaa hankintalakia vai onko kysymys hankintalain (1397/2016) 16 §:ssä säädetystä yhteistyöstä eli voidaanko hankinta tehdä ns. in-house -hankintana?

Tule kuulemaan käytännön esimerkkejä niin julkisoikeudellisen että yksityisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista.

Kuntataloudessa investoinnit ovat keskeisessä roolissa, sillä niiden odotetaan edistävän ja turvaavan kunnan elinvoimaa. Investointitarpeita aiheuttavat kasvu, sopeutuminen, korjausvelka sekä yhä enemmän myös kestävän kehityksen tavoitteet ja sääntely. Samalla kunnan talouteen ja investointien tulorahoitukseen kohdistuu paineita. Jos velkaantuminen kasvaa, myös velan riskit lisääntyvät. Voiko vaatimuksia ja velkaantumista hallita, säilyykö kunnan investointikyky?

Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja uusi lainsäädäntö sekä uudistuksen toimeenpano on nostanut esiin uusia tulkintakysymyksiä. Hyvinvointialueiden valmistelijat, johtajat ja luottamushenkilöt navigoivat sote-lakien keskellä pohtien ja työstäen näiden oikeita tulkintoja.
Tule kuulemaan, miten juridiikka ja käytäntö kohtaavat sekä miten lait haastavat vanhat tulkinnat ja miten navigoit tässä karikossa!

Hankinta-Suomi ja Kuntaliitto apuna kunnille hankinnoissa onnistumisessa, johtava lakimies Katariina Huikko, Kuntaliitto
Miten varmistan organisaationi resurssit ja osaamisen julkisissa hankinnoissa? Erityisasiantuntija Niina Ruuskanen, Kuntaliitto
Miten onnistun kunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa julkisten hankintojen avulla? Johtava asiantuntija Salla Koivusalo, KEINO osaamiskeskus

Vammaispalvelulakia uudistetaan. Uudistuksessa on tarkoitus yhdistää Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023, ja se koskisi diagnoosista riippumatta kaikkia vammaisia henkilöitä.

Samanaikaisesti hyvinvointialueiden toiminta alkaa ja erityishuoltopiirit lakkautetaan. Mitä tämä tarkoittaa vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämisen näkökulmasta?

Suuret muutokset vaikuttavat suoraan myös kuntien johtamisjärjestelmiin. Minkälaisia johtamis- ja organisaatioratkaisuja kunnat ovat tehneet ja tulevat tekemään. Minkälaista johtamista kunnissa tarvitaan?

Lapsen edun ensisijaisuus on yksi keskeinen periaate lapsen oikeuksien toteutumisessa. Parhaita työkaluja lapsen edun varmistamiseen päätöksenteossa ovat lapsivaikutusten arviointi (LAVA) ja lapsibudjetointi (LABU). Tervetuloa kuulemaan, mitä lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan ja miksi sitä kannattaa edistää kunnassa. Pääsemme lisäksi kuulemaan lapsibudjetointiesimerkin Hämeenlinnan kaupungista.
Tietoiskun pitävät erityisasiantuntija Erika Turunen ja asiantuntija Mikael Malkamäki Suomen UNICEFilta. Hämeenlinnan kaupungilta puheenvuoron tulee pitämään strategiapäällikkö Jari Pekuri.

Vertikal Oy on valmistellut kolmen hyvinvointialueen kanssa yhteistyössä sote-palveluseteleiden sääntökirjan yleisen osan sekä setelikohtaisia sääntökirjoja asumispalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin.

Tavoitteena on ollut valmistella palvelustelitoimintaan yhteinen malli, mikä olisi kansallisesti käytettävissä. Tästä hyötyvät niin yritykset kuin asiakkaat ja hyvinvointialueetkin.

Keskeistä palveluseteleiden käyttöönotossa on palveluiden tuotteistaminen ja oikea hinnoittelu, jotta palveluseteli olisi todellinen valinnan vaihtoehto kansalaisille. Vertikalin asiantuntijat ovat valmistelleet palveluiden laskentamallin yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen vastuuvalmistelijoiden kanssa. Hinnoittelun ja tuotteistuksen avulla määritellään palveluseteleiden arvo, informoidaan päättäjiä ja yrityksiä sekä mallia hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa.

Tässä seminaarissa kerromme lyhyesti ja ytimekkäästi kuntien digitalisaatioon liittyviä ajankohtaisia teemoja sekä mitä toimenpiteitä Kuntaliitossa on tehty tai meneillään näihin liittyen. Napakan infon jälkeen kiinnostaviin teemoihin on helpompi tarttua. Kerromme mm.:

• TE2024-digitiekartta sekä valmisteilla oleva viitearkkitehtuurityö, erityisasiantuntija Ilona Koto
• Sote-uudistus muuttaa kuntaa: millainen tietohallinnon rooli on uudessa kunnassa? erityisasiantuntija Hanna Menna
• Kuntien valmiudet asiakaslähtöisyyteen ja systeemiseen muutokseen, lyhyt johdatus Kuntaliiton selvitykseen, erityisasiantuntija Hanna Menna,
• Kuntien digitiekarttatyö. Huom. torstaina oma seminaari aiheesta klo 15.00
• Kuntaliiton digitalisaatiosisällöt verkossa sekä digisumpit – tervetuloa mukaan toimintaan! kehittämispäällikkö Elisa Kettunen
• EU-datapaketti, erityisasiantuntija Jaana Jormanainen

Tietoiskussa esitellään kuntajohdon kriisiytymiseen liittyvän tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa on käytetty narratiivista analyysia, jonka tuloksena kuntajohdon haastatteluista muodostettiin neljä tyyppitarinaa. Tyyppitarinat tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää kunnan duaalijohtamisen kipukohtia, jotka näyttäisivät olevan kuntajohdon kriisien taustalla.

Tieran toimintaperiaate on kuntayhteinen tekeminen. Yhteistyötä kuntien kanssa, kuntien välillä ja yhdessä eri toimijoiden kanssa tehdään kaikilla tasoilla strategiasta operatiiviseen toimintaan. Tästä esimerkkinä mm. opetuksen ja kasvatuksen ohjausryhmätoiminta tai yksittäisten palvelujen kehitysryhmät. Tervetuloa kuulemaan käytännön esimerkkejä Tieran tavasta toimia ja tehdä muutosta yhdessä!

Suosittu KaupunkiAppis on kuntien oma mobiilisovellus – jo yli 150 000 latausta!

KaupunkiAppis on vihdoin oikeasti toimiva mobiilisovellus kuntalaisille ja matkailijoille! Se mahdollistaa palveluiden löydettävyyden, osallistaa kunnan palveluiden kehittämiseen, opastaa matkailijaa sekä tarjoaa mm. paikallisyritysten edut.

KaupunkiAppis on käytössä jo Tampereella, Joensuussa, Siilinjärvellä, Haminassa sekä Varkaudessa ja uusia kuntia tulee koko ajan lisää. KaupunkiAppiksen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta.

KaupunkiAppis-mobiilisovellusalustamme tarjoaa tuotteistetut toiminnallisuudet kunnan tai kaupungin omalle mobiilisovellukselle. Se tarjoaa käyttäjälleen dynaamisen työpöydän, johon voidaan lisätä ja/tai poistaa uusia palveluita tarpeen mukaan. Modulaarisen alustan avulla voi tuottaa helposti erilaisia palveluita mobiiliin ja osallistaa kuntalaisia. Voimme räätälöidä Suomen kaikille kunnille ja kaupungeille yksilöllisten tarpeiden mukaisen mobiilisovelluksen kustannustehokkaasti KaupunkiAppiksen valmiiden moduulien avulla. Lue lisää: www.geniem.fi/palvelut/kaupunkiappis/

KaupunkiAppis tuo kunnan palvelut ja yhteystiedot käyttäjien taskuun ja sovelluksesta löytyvät:
– paikallisyritysten edut
– julkisen liikenteen reittihaut ja aikataulutiedot
– kulttuuri ja tapahtumat
– nähtävyydet
– käyttäjäkyselyt ja palautetoiminnallisuudet
– sovelluksen käytön analytiikka ja käyttäjäprofiilit
– kirjastopalvelut
– liikunta- ja ulkoilupaikat
– sää ja ilmanlaatu
– kunnan tiedotteet
– liikennetiedotteet
– keräyspisteiden sijainnit
– käyttäjälle suunnatut push-viestit
– pysäköintihallien- ja vyöhykkeiden tiedot
– sekä paljon muuta!

Tietoiskussa esitellään myös kunnille suunnattua Jana-paikkatietoalustaamme, joka mahdollistaa modernin tavan esittää mm. liikunta- ja ulkoilupalveluita verkossa ja kartalla. Lue lisää: www.geniem.fi/palvelut/jana-paikkatietoalusta/

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on muutoksessa. Vaalit eivät liikuta, eikä velvollisuudentuntoinen puurtaminen yhteisten asioiden eteen kiinnosta kuten takavuosina. Vaaleilla valittujen päättäjien mandaatti ohenee sitä mukaa kun äänestysaktiivisuus laskee. Sitran tuore tutkimus kertoo, miten asukkaiden ääntä päätöksenteossa voidaan vahvistaa. Toimivat keinot vaihtelevat alueittain: Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan erilaisia osallistumisen tapoja kuin Kainuussa.

Saskyn IDEA-kampuksella kohtaavat ammatillinen- ja lukiokoulutus. Mitä tällä tavoitellaan ja millaisia kokemuksia on syntynyt.

Porin kaupunki ohjaa kaupungin merkittävimpiä palveluprosesseja ns. TOP11 mallilla. Toimintamalliin kuuluu näiden palveluprosessien pitkän aikavälin suunnittelu ja erityinen organisaatiomalli, missä prosesseja controlloidaan ristiin talouspäälliköiden ja controllereiden toimesta. Toimintamalli sopii sekä kuntiin että hyvinvointialueille ja siitä on saatu hyviä kokemuksia viimeisen parin vuoden ajalta. Lyhyt esittely tästä.

Millaista rahoitusta ja julkisia tukia on saatavilla valokuituhankkeisiin tai muuhun laajakaistarakentamiseen? Laajakaistainfo-verkosto tarjoaa tietoa verkkojen rakentajille ja rakentamista suunnitteleville tahoille, kuten teleyrityksille, tietoverkko-osuuskunnille ja kyläverkkotoimijoille sekä hankkeissa mukana oleville julkisille tahoille, kuten maakuntien ja kuntien edustajille.

Helsingin asukkaista kasvava osuus on vieraskielisiä. Vieraskielisten kaupunkilaisten osallistuminen kaupunkiympäristöstä käytävään keskusteluun kuten kaavoitukseen, on kuitenkin ollut vähäistä. Helsingin kaupunkiympäristössä on pohdittu keinoja maahaan muuttaneiden omien järjestöjen kanssa siihen, miten maahan muuttaneita saataisiin osallistumaan enemmän omasta ympäristöstä käytävään keskusteluun. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi tunnistettiin se, että kaupungin käyttämä kieli on usein vaikeaa. Maahan muttaneiden järjestöt kokivat, että kieliversioiden sijaan integroitumista tukisi se, että asiat kerrottaisiin ymmärrettävämmin ja selkeällä suomen kielellä. Kaupunkiympäristön toimialalla on tehty muun muassa selkokielinen infovideo osallistumismahdollisuuksista, järjestetty selkokielisiä Kerro Kantasi -verkkokuulemisia ja tuettu verkkotilaisuuksiin osallistumista selkeillä verkkosivuilla ja osallistumisohjeilla. Henkilöstö on saanut selkokielen koulutusta. Selkeä kaavahankkeen aloittava osallistumis- ja arviointisuunnitelmapohja on työn alla.

I Österbotten har flera kommuner tillsammans skapat egna lokala appar för invånarna. Betoningen är på information om kommunen, men beslutsfattande och dialog finns också med.

Vad är det som gör att en app används? Vilka problem har man stött på i utvecklandet?

Pedersöres kommunapp för barn och unga. Appen syftar till att förbättra växelverkan mellan barn och unga och kommunen. Via appen kan barn och unga bland annat ställa frågor eller ge förslag för kommunen samt få information om det som berör dem i kommunen på ett enkelt sätt.

Mitä vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi tarkoittaa kuntien kansainvälisen toiminnan kontekstissa? Miten johtaa ja suunnitella kuntien arjessa vaikuttavampaa kansainvälistä toimintaa? Tule kuulemaan ja keskustelemaan vaikuttavuusajattelun soveltamisesta kuntien kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Käytännön esimerkkejä kansainvälisestä toiminnasta kuntien kehittämisen keinona tarjoavat Vantaan, Tampereen ja Oulun kaupunkien edustajat.

Missä kuntatalous seilaa? Katsaus kuntatalouden tilaan neljännesvuositilastojen valossa.

MIELI ry:llä on yhdessä 28 kunnan ja kolmen hyvinvointialueen kanssa Hyvän mielen kunta-hanke. Hyvän mielen kunta on osa kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa.

Hankkeessa MIELI ry kehittää yhdessä kuntien kanssa välineitä, jotka auttavat kuntia vahvistamaan mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysjohtamista. Nämä välineet ovat Hyvän mielen kunta -tarkistuslista ja Hyvän mielen kunta -käytännön työkalupakki.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Kunnat tarvitsevat tukea ja välineitä tähän tärkeään työhön. Hyvän mielen kunta -hanke ja hankkeessa kehitetyt välineet esitellään tämän ohjelmanumeron aikana. Saatte kuulla myös hyvistä käytännön kokemuksista ja käytänteistä hankekunnista.

Mielenterveyttä on tutkitusti mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä ja hoitaa, käytännönläheisin keinoin. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy ja hyvä hoito ovat sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta tärkeitä. Heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Kunnan kaikkien toimialojen toiminta vaikuttaa mielenterveyteen, kuten hyvinvointiin ja terveyteen laajemminkin. Siksi yksi toimiala tai toimenpide ei voi yksin saavuttaa vaikuttavia tuloksia. Mielenterveyttä vahvistetaan yhdessä, myös tässä hankkeessa.

Tule kuulemaan ajankohtaisimmat jätelakiasiat sekä infoa Kuntaliiton uusista jätehuoltomääräysten ja jätetaksan laatimisen oppaista. Mikä kaikki muuttuu kuntien jätehuollossa?

Tilaisuuden avaus ja ajankohtaiset jätelakiasiat
• kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala, Kuntaliitto

Kuinka päivittää jätehuoltomääräykset ja miten laatia hyvä jätetaksa?
• projektikoordinaattori Satu Ojala, Kuntaliitto

Sivistyskunnan tehtäviin kuuluu perusopetuksen ja nuorisotyön järjestäminen. Tilaisuudessa saat ajankohtaista tietoa koulunuorisotyön nykytilasta ja tulevista mahdollisuuksista. Miten kunnissa voidaan entistä paremmin hyödyntää nuorisotyötä osana koulujen toimintaa hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa?

Kulttuurin kuntatietohanke Kultti (2021–2023) on valtakunnallinen kehittämistehtävä, jolla kehitetään kuntien kulttuuritoiminnan tiedontuotantoa kulttuuritoimintalain mukaisesti. Hanketta toteuttavat Suomen Kuntaliitto ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Hankkeen tavoitteena on luoda tietoalustaratkaisu, joka sisältää yhdellä alustalla keskeisiä talous- ja toimintatietoja kuntien kulttuuritoiminnasta. Hanke on edennyt puoleen väliin ja hankkeen kolmas vaihe eli pilotointi käynnistyy elokuussa 2022. Pilottivaiheen aikana kehitetään sähköisen tietoalustan ensimmäinen versio ja toteutetaan tiedonkeruu, jossa kunnat testaavat alustan toimivuutta. Tervetuloa kuulemaan, miten hankkeen pilotti toteutetaan ja millaiseksi kuntien kulttuuritoiminnan tietoperusta on muodostumassa!

Kaikki Esperin mielenterveyspalveluiden työntekijät ja asukkaat on otettu yksiköissä mukaan luomaan toipumisorientaation mukaista toimintatapaa. Kyseessä ei ole mikään yksittäinen retki toipumisorientaation maailmaan vaan yhteinen mielenkiintoinen matka, joka alkoi noin vuosi sitten ja joka jatkuu ja kehittyy koko ajan. Kysymme yksikönpäälliköltämme Sari Mantereelta hänen kokemuksiaan ja ajatuksiaan tästä toimintafilosofiasta. Tule mukaan kuulolle!

Kunnissa koittaa uusi aika! Kerromme tietoiskussa mistä elementeistä kuntakonsernin tiedolla johtaminen koostuu ja millaista ratkaisua tarjoamme siihen Opiferus® -tuoteperheellä. Tule kuuntelemaan vinkit kuntakonsernin tiedolla johtamisen kehittämiselle!

Nuorisotyössä on jo vuosia kohdattu nuoria myös digitaalisissa ympäristöissä. Korona-aikana nuorisotilojen sulkeuduttua digitaalisten palveluiden merkitys korostui entisestään. Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelut ovat toimineet näissä työmuodoissa valtakunnan kärjessä jo 15 vuoden ajan. Ohjelmassa käydään läpi onnistumisia ja oppeja digitaaliseen kohtaamistyöhön liittyen.

Tässä Tietoiskussa käsitellään kuntien varautumista ja Virve-palvelua viranomaisten yhteisenä työvälineenä. Esitys sisältää tietoa myös tulevan laajakaistaisen Virve 2 -viestintäpalvelun kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanon tilanne, lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki, Kuntaliitto
Katsaus maankäyttöön ja ympäristöön liittyviin lainsäädäntömuutoksiin, johtava lakimies Marko Nurmikolu, Kuntaliitto
Katsaus sivistyspalveluiden lainsäädäntömuutoksiin, lakimies Minna Antila, Kuntaliitto

Humana Suomen palvelujohtaja Elias Mänttäri haastaa lastensuojelualan toimijat rohkeaan uudistumiseen: Miten voimme yhdessä uudistaa sosiaalisektorin siten, että tulevaisuudessa pystymme panostamaan ennaltaehkäisevään, ajoissa puuttuvaan työhön korjaavan työn sijaan. Elias on työskennellyt pitkään Purossa, joka on yksi Suomen tunnetuimmista nuorisopsykiatrisista asumiskodeista. Hän korostaa puheenvuorossaan, että lastensuojelussa tavoitteena ei voi olla lapsen kanssa pärjääminen – tavoitteena on oltava kuntouttaminen ja se, että kukin yksilö saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan. Laadukkailla, oikea-aikaisilla avopalveluilla voimme saavuttaa kehityksen, jossa lastensuojelun laitospalveluiden tarve saadaan rajuun laskuun. Tämä olisi sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Mainonnan mittaaminen on vuosi toisensa jälkeen yksi markkinointialan keskustelluimpia aiheita. Siitä huolimatta suuri osa markkinoijista ei mittaa lainkaan mitä tuottavat. Tähän on monia syitä, mutta yksi on se, että kaiken pitäisi olla aina heti valmista ja oikein. Mainonnan mittaamisessa näin ei ole ikinä.

Markkinoijan tulisi olla mainonnan mittaamisessa armollinen sen suhteen, että mitattu tulos ei ole ikinä täydellistä ja 100% oikein. Mitä pitempi tai monisyisempi ostoprosessi sekä oston vaikutus markkinoijaan on, sitä vaikeampaa yksittäisen markkinointieuron ROI:n laskeminen entisestään on. Edellä mainittu pätee erityisesti kuntiin.

Tästä huolimatta tai johtuen mainontaa kannattaa (PITÄÄ) ehdottomasti silti mitata ja mittaustapoja kehittää. Mitä kauemmin sitä teet, sitä tarkempia tuloksesi ovat ja pystyt myös analysoimaan sekä hyödyntämään tuloksia tuleviin mainospanostuksiisi.

Miksi sitten armollisuus? Jos haluat, että kaikki on heti oikein ja valmista, niin varmasti lopetat tulosten mittaamisen kokonaan. Valmista ja oikein ei tule ikinä, vaan tulosten mittaaminen ja analysointi on jatkuvaa oppimista ja kehitystä.

Mediamyynnin erilaisissa rooleissa toiminut Tomi Jäppinen omaa vahvan kokemuksen monikanavaisesta mediamainonnasta ja digimarkkinoinnista. Tomi tulee avaamaan näkemyksiä sekä keinoja miten mainontaa voidaan mitata ja omaa markkinointia kehittää tulosten pohjalta.

Kiinteistöjen omistamiseen liittyy paljon riskejä, joiden tunnistaminen on hankalaa ja joiden realisoitumiseen liittyy usein mittavia kustannusvaikutuksia. Tule kuulemaan, kuinka vuokraamalla kiinteistöt vältyt riskeihin liittyvältä päänvaivalta, saavutat kustannussäästöjä ja tuet ympäristötavoitteiden toteutumista.

Kaupungit, kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat hyvinvointia tukevien asumisen palveluiden sekä tuki- ja hoivapalveluiden järjestämisestä. Laptin Virta on uusi tapa järjestää ikääntyville laadukas asuminen ja tarpeen mukaiset asumisen tukipalvelut kustannustehokkaasti.

Vuonna 2019 alkanut hoivakohu nosti ikääntyneiden palvelut lehtien otsikoihin ja ajankohtaisten tv-ohjelmien keskustelujen aiheeksi. Samaan aikaan hallitus käynnisti lain valmistelut liittyen hoitajamitoitukseen, laki tuli voimaan 1.10.2020. Lakimuutoksessa välitön ja välillinen asiakastyö erotettiin toisistaan. Jo lähtökohtaisesti henkilökuntapulasta kärsivälle toimialalle ensivuoden 0,7 mitoitus on iso haaste. Valvira tuli vastaan uudella linjauksella mahdollistaen hoiva-avustajien työpanoksen huomioimisen mitoitukseen. Lisäksi useat palveluntuottajat ovat turvautuneet hoitajien rekrytointiin ulkomailta kuten Filippiineiltä. Mistä ikääntyneiden palveluihimme saadaan veto- ja pitovoimaa? Miltä ikääntyneiden palveluiden tulevaisuus näyttää?

Sähköinen asiointi on tätä päivää! Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa koko ajan ja on tärkeää, että asiakkaat voivat hoitaa terveyttään sekä hyvinvointiaan koskevia asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Palse.fi-portaalissa asiakkaat voivat tilata hoitotarvikkeita ja seurata tilauksensa etenemistä itsenäisesti. Apuvälinepalveluihin puolestaan ollaan mahdollistamassa asiakkaan sähköinen asiointi loppuvuoden 2022 aikana.

Tietoiskussa kuulet lyhyesti hoitotarvikejakelun sähköisestä asioinnista pals.fi-portaalissa sekä palse-fi-portaalin tulevista uusista mahdollisuuksista apuvälinepalveluissa.

Videolla keskustellaan ympäristöministeriön ja Suomen Ympäristökeskuksen vetämästä Ryhti-hankkeesta, sen sisällöstä ja aikatauluista. Lisäksi haastatellaan DigiFinland Oy:n Ryhti-muutostukitiimiä, joka tarjoaa kunnille maksutonta toiminnallista tukea siirryttäessä kohti rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.

Suomessa aloitetaan vuonna 2024 siirtyminen valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (RYTJ) hallitusohjelman mukaisesti. Rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan valtakunnalliseen yhteiseen tietojärjestelmään ja tietoalustaan yhteen toimivassa muodossa. Tiedot luodaan yhden kerran, sovitussa muodossa ja ne ovat kaikkien tarvitsevien saatavilla yhdestä paikasta. Tätä kansallista Ryhti-hanketta vetää Suomen ympäristöministeriö yhdessä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.

Ryhti-muutostuen tavoitteena on auttaa kuntia siirtymään sujuvasti kohti uutta valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa. Tukea tarjotaan kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen parissa työskenteleville. Tuki- ja palvelumuotoja ovat mm. kuntien nykytilakartoitusten, toimenpideohjelmien, ohjeiden, oppaiden ja malliasiakirjojen laatiminen. Ryhti-muutostuki organisoi myös tarvittaessa koulutusta ja mentorointia kunnille heidän RYTJ-järjestelmään siirtymisen valmisteluvaiheessa.

Tampereen kaupunki jatkaa älykaupungin kehitystyötä vuosina 2022-2025 Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelman avulla. Nyt painopisteenä on saada data ja tekoäly käyttöön ihmisten ja yritysten hyödyksi. Kehitysohjelman tavoitteina on lisätä kaupunkiorganisaation kyvykkyyttä uudistua ihmisten ja yritysten parhaaksi,​ vahvistaa alueen elinvoimaa ja edistää uuden liiketoiminnan syntymistä datan ja kestävän digitaalisen muutoksen avulla sekä lisätä hyvinvointia arjen sujuvuutta,​ ennakointia ja toiminnan oikea-​aikaisuutta vahvistamalla. Kehitysohjelman viisi lippulaivahanketta tähtäävät toiminnan ja toimintakulttuurin muutokseen eri aihealueilla. Työtä toteutetaan yhdessä kunnan eri alojen ammattilaisten, kuntalaisten, yritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa.

Väestön terveys ja hyvinvointi ovat yhteydessä siihen, miten kunta voi. Sotessa kerätään ja raportoidaan yhä enemmän tietoja väestön voinnista. Tietojen vertaaminen muihin vastaaviin alueisiin tai toimijoihin syventää näköalaa oman kunnan tilanteesta. Näitä tietoja voidaan käyttää sekä seurannassa että kehittämistoimien tukena, kuten on tehty hyvin tuloksin esimerkiksi Äänekoskella diabeteksen hoidossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole ainoastaan hyvinvointialueiden ja soten käsissä, vaan sen vaalimiseen kannattaa ottaa mukaan myös kunnat.

MS Teams viestintäratkaisut sopivat monipuoliseen neuvotteluun kokoushuoneessa, työpisteellä, kotitoimistolla tai työmatkalla. Yhdistämme tapaamiset kasvotusten, missä ikinä haluatkin työskennellä.

Miksi mielenterveysomaiset tulee huomioida palveluissa? Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa aina sairastuneen lisäksi hänen omaistensa ja läheistensä elämään ja arkeen. Sairastuminen tuo myös omaisten elämään ennakoimattomuutta sekä suurta huolenpitovastuuta. Omaiset joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen tukemisesta arjessa, toimimaan palveluohjaajina ja pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla sairastuneen tukena.

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tämän päivän peruspalvelua. Miten varmistetaan, että elvytysvarat, 32 milj. € saadaan hyödynnetyksi maaseudun tietoliikenneyhteyksien, turvallisuuden ja elinvoiman mahdollisuuksien parantamiseksi. Miten kunnat ovat osallistumassa hankkeisiin? Onko vaadittu kuntarahaosuus oikeudenmukainen ja huomioiko se kuntien toimintaympäristön muutokset?

Kuntiin kohdistuvat haasteet kohdistuvat myös kuntajohtajakentälle. Kuntajohtajien vaihtuvuus on kasvanut viime vuosina. Mitä tilastot kertovat kuntajohtajien kiinnostavuudesta ja vaihtuvuudesta? Miltä näyttää kuntajohtajien työhyvinvointi tuoreiden tutkimustulosten perusteella? Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan.

Keskustelua kunnista ja kuntapolitiikasta.
Millä mallilla voisimme rakentaa tulevaisuuden kuntia ja kuntapolitiikkaa? Onko meillä riittävästi tulevaisuuden lukutaitoa ja tarpeeksi luottamusta valtio-kunta –suhteessa?
Entä sitten elinvoimakunnan rakentaminen – miten kunta voi tosiasiallisesti parhaiten edistää elinvoimaansa nykyisissä ja tulevissa olosuhteissa?

Kuntien sote-järjestämisvastuu jatkuu vielä vuoden 2022 loppuun.
Hyvinvointialueet aloittavat järjestämisvastuunsa sote-palvelutuotannossa 1.1.2023.

Tietoiskussa selvitämme tilasto- ja tutkimustiedon pohjalta miten Suomi ja erityisesti kunta-ala seuraavan 10 vuoden kuluessa eläköityy ja päättyvätkö työurat välttämättä vanhuuseläkkeeseen. Voiko työvoimapulaa paikata työllistämällä vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja osatyökykyisiä henkilöitä, ja onko tähän tällä hetkellä kunta-alalla valmiuksia? Elina Päivisen haastateltavana ovat erikoistutkija Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksesta ja tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen Kevasta.

Kunnat ja kaupungit ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseen, mutta kuinka saavuttaa kuntien strategioiden vastuullisuustavoitteet?

Kunnat voivat edistää kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia tekemillään hankinnoilla, sillä ne ostavat tavaroita ja palveluja vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla. Vastuullisilla hankinnoilla on suoria positiivisia vaikutuksia tuotteiden ja palveluiden tuotantoketjuihin, mutta koska volyymit ovat suuria, niillä myös näytetään esimerkkiä ja ohjataan markkinoiden kehitystä.

Tule kuulemaan, miten vastuullisuusmerkkien – Luomu, EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki ja Reilu kauppa – käyttö hankinnoissa voi edesauttaa kuntasi vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.

Tietoisku järjestetään tilassa A3.2.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja energiakulujen säästö älyohjauksen avulla on kannattavaa ilmastotyötä. Energiaoptimointi on vaikuttavimpia toimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi kunnassa. Tule kuulemaan, miten OptiWatti-älyohjaus minimoi päästöt ja optimoi säästöt!

Aurinkosähköpuistot tarjoavat kunnille taloudellista uusiutuvaa energiaa, nostavat energiaomavaraisuutta ja tuovat monin tavoin alueelle elinvoimaa. Samalla kunnan hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kunnilla on mahdollisuus saada aurinkosähkötuotantoa kunnan alueelle ilman omaa investointia.

Traficomin kolme videota koosteena:
1. Yhteisrakentamisesta hyötyvät kaikki
2. Verkkotietopiste.fi-palvelun yleisesittely
3. Passiivisen infran yhteiskäytön ja yhteisrakentamisen hyödyt

Sergel We Care O2C on ulkoistettu ja johdettu palvelukokonaisuus yrityksille, kunnille ja kaupungeille kattaen tilauksesta-maksuun prosessin eri vaiheet. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tehostaa myyntiin ja laskutukseen sitoutunutta kassavirtaa varmistaen samalla asiakastyytyväisyyden. Johdamme palvelukokonaisuutta yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja avaintunnuslukujen mukaisesti.

Kaikessa toiminnassamme keskitymme jatkuvasti tavoitteellisesti parantamaan niin omaa toimintaamme kuin prosessin skaalautuvuutta ja tehokkuutta.

Kiinteistöjen ja toimitilojen merkitys kuntien ja kaupunkien toiminnassa ja taloudessa on keskeinen ja korostuu sote-uudistuksen myötä entisestään. Uudistus muuttaa kunnan roolia vahvasti kohti kiinteistösijoittamista, jolloin vanhat ajatukset ja toimintamallit en enää riitä. Uusilla ja innovatiivisillakin tavoilla ja ratkaisuilla kiinteistöt ovat kuitenkin myös voimavara kuntataloudelle, eikä haasteista huolimatta ole syytä ripotella tuhkaa hartioille. Tule kuulemaan ja virkistämään ajattelua!

Verkkotietoiskussamme kerromme, mitä ”riittävä oma palvelutuotanto” tarkoittaa. Puhumassa Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Eveliina Vigelius ja Kuntaliiton johtava lakimies Johanna Sorvettula.

Linkki tietoiskuun löytyy Kuntamarkkinoiden kanavista ja HALI ry:n nettisivuilta.

Lapsen edun ensisijaisuus on yksi keskeinen periaate lapsen oikeuksien toteutumisessa. Parhaita työkaluja lapsen edun varmistamiseen päätöksenteossa ovat lapsivaikutusten arviointi (LAVA) ja lapsibudjetointi (LABU). Tervetuloa kuulemaan, mitä lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan ja miksi sitä kannattaa edistää kunnassa. Pääsemme lisäksi kuulemaan lapsibudjetointiesimerkin Hämeenlinnan kaupungista.
Tietoiskun pitävät erityisasiantuntija Erika Turunen ja asiantuntija Mikael Malkamäki Suomen UNICEFilta. Hämeenlinnan kaupungilta puheenvuoron tulee pitämään strategiapäällikkö Jari Pekuri.

In this talk, Antti Toivanen, Frends Integration Fellow, Vice President, and Asmo Urpilainen, CPO at Frends, discuss the role of Integration Platforms in Public Sector’s Digitalisation efforts. What features does an Integration Platform need to provide? What is Frends Integration Platform? How can public organizations ensure security and compliancy?

Laadukkaat asumispalvelut koostuvat hyvän hoidon lisäksi toimintakykyä ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta sekä mielekkäästä vapaa-ajan tekemisestä. Kokonaisvaltaisilla arjen tukipalveluilla on selkeä vaikuttavuus vammaisen ihmisen elämänlaatuun. Aktiivisen arjen tukena tulee olla hoivan ammattilaisia erilaisilla osaamisen taustoilla.

Monissa Suomen kunnissa väkiluku tippuu, miten älykkäästi sopeutua tilanteeseen? Mitä älykkäällä sopeutumisella oikeastaan tarkoitetaan ja miksi se on kuntien näkökulmasta tärkeää? Millaisia esimerkkejä kuntakentältä löytyy? Entä mitä välineitä maaseuturahasto tarjoaa älykkääseen sopeutumiseen? Mm. näitä kysymyksiä tarkastellaan tietoiskussamme, tervetuloa mukaan! Puhujina professori Teemu Makkonen Itä-Suomen yliopistosta, kunnanjohtaja Terhi Lindholm Pyhtään kunnasta sekä maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä. Tietoiskun juontaa verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola maaseutuverkostopalveluista.

Hankinnat herättävät aina keskustelua. Suomen Yrittäjien tietoiskulla haluamme kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita yrittäjäystävällisiin hankintoihin.
Näistä hyötyvät ennen kaikkea alueet ja kunnat itse.

När språklagstiftningen inte räcker för att bevara tvåspråkigheten livskraftig så måste vi börja språkplanera. Vad kan vi göra för att främja nationalspråken i Finland? Hur kan vi vända en nedåtgående trend?

Tillsammans med Jaan Siitonen, verksamhetsledare för Språkambassadörerna r.f. och Johan Häggman, Federal Union of European Nationalities (FUEN) skapar vi best practises för en livskraftig tvåspråkighet.

Kun kielilainsäädäntö ei riitä säilyttämään kaksikielisyyttä elinvoimaisena, on meidän aloitettava kielisuunnittelu. Mitä voimme tehdä edistääksemme Suomen kansalliskielten asemaa? Miten voimme kääntää suunnan nousuun?

Luomme hyviä käytäntöjä elivoimaiselle kaksikielisyydelle yhdessä Kielilähettiläät ry:n toiminnanjohtajan Jaan Siitosen ja FUEN:n tutkijan Johan Häggmanin kanssa.

Seminaari on kaksikielinen.

Jaan Siitonen jobbar som verksamhetsledare för Språkambassadörerna r.f. Han mottog nyligen SFV:s brobyggarpris för sin värdefulla insats i arbetet för positivare attityder till det svenska språket i Finland. Attityderna till svenska har visat sig vara positivare än vad många kanske trott, och språkambassadörerna hjälper eleverna att omvandla de positiva attityderna till en vilja att verkligen lära sig språket.

Johan Häggman har en lång erfarenhet av minoritetsfrågor på europeisk nivå. Han arbetar för the Federal Union of European Nationalities (FUEN) och skriver på sin doktorsavhandling om politiska partier bland språkminoriteter i Europa. Under hösten 2021 publicerade Tankesmedjan Magma Johan Häggmans rapport Strategier för minoritetsspråk – jämförelser av relevans för svenskan i Finland. Undersökningen har för avsikt är att med hjälp av exempel från andra flerspråkiga länder ge tips på strategier och lösningar som Finland kan ha nytta av när det gäller att vårda minoritetsspråket.

Seminariet är tvåspråkigt.

Ravitseva ja maistuva ruoka ikääntyessä on hyvän kunnon säilymisen perusedellytys ja oleellinen puskuri varhaista raihnaistumista vastaan. Ikääntyneiden vajaaravitsemus yleistyy liikuntakyvyn ja kognition heikentyessä ja se huonontaa ikäihmisen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisää sairastuvuutta. Ennaltaehkäisevä ravitsemusneuvonta, ikääntyville suunnatut lähiruokapalvelut, varhainen tuki ja oikea-aikainen ravitsemukseen puuttuminen on tärkeää. Hyväkuntoiset, vireät ja omatoimisesti pärjäävät ikääntyneet kunnan asukkaat ovat kunnille voimavara ja osa kuntien elinvoimaa. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä on huolehdittava ikääntyneiden hyvää ravitsemusta ylläpitävistä toimista.

Kansallisen ikäohjelman tavoitteena on, että ikäihmisten terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja kotona asuminen jatkuu mahdollisimman pitkään. Tämän mahdollistaa se, että ennaltaehkäisevät palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Suomessa on onnistuttu pidentämään elinikää ja suurin osa ikääntyneistä elää toimintakykyisenä ja itsenäisenä tutussa elinympäristössään. Monenlaiset ennaltaehkäisevän toiminnan keinot terveyttä edistävän ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi ovat tärkeitä päämäärän saavuttamiseksi. Tässä työssä kuntien omat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet, joita järjestöt ja kolmas sektori tukevat, ovat avainasemassa.

Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus käytäntöön hankkeen tavoitteena on parantaa ikäihmisten ravitsemusta lisäämällä tietoa hyvästä ravitsemuksesta ikääntyneiden parissa työskentelevien, ikääntyneiden itsensä ja heidän omaistensa parissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toteuttama hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Toiminta on osa kansallisen Ikäohjelman toimeenpanoa. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan toimivista malleista kanssamme!