Tyhjästä mahasta kärsii koko ruumis – ja ainakaan opiskelusta ei nälkäisenä tule yhtään mitään. Kouluruokailulla on valtava merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, tarkasteli asiaa mistä näkökulmasta tahansa, ja koulussa tarjottava lounas on valitettavan monelle lapselle päivän ainoa lämmin ja ravitseva ateria.
Budjetointisyksyn koittaessa jokaisessa kunnassa etsitään säästökohteita, ja juustohöylä heiluu silloin muuallakin kuin lounaspöydässä. Kustannussäästöjen löytäminen vuosi toisensa perään rasittaa myös kouluruokailusta päättäviä: niukkuuttakin jakamalla olisi pystyttävä huolehtimaan siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa koulussaan ravitsevan ja mais- tuvan aterian.
Säästöt eivät saa kohdistua ruuan laatuun ja makuun. Jokainen meistä haluaa syödä ruokaa, joka tuottaa mielihyvää. Syömättä jääneet kouluruoka-annokset aiheuttavat ruokahävikkiä, ja pulpeteissa istuu iltapäivällä nälkäistä porukkaa.
Mitä voisi tehdä toisin?
Kouluruokailun kustannukset on mahdollista saada kuriin tinkimättä ruoan mausta ja laadukkuudesta. Kouluruoka-palveluiden kilpailutus mahdollistaa sen, että ruuanvalmistuksen vaatima työvoiman tarve pienenee, ja oman ammattitaitoisen keittiöhenkilökunnan resurssit ovat joustavammin käytössä. Lisäsäästöjä tulee kunnille mm. logistiikasta ja ruuan säilyvyydestä.
Ulkoistetun ruokapalvelun etuja ovat myös tarkasti suunnitellut ruokalistat. Hyvistä raaka-aineista valmistettu ruoka toimitetaan kouluihin tyypillisesti kerran tai kaksi viikossa, ja tarjolle lämmitetään tarvittava määrä. Ruokahävikin vähentämisellä on suora vaikutus sekä kustannuksiin että ruuan ilmastovaikutuksiin.
Yhteinen tavoitteemme kuntien kanssa on saada lapset ja nuoret jokaisena koulupäivänä lounaspöytään terveellisen ja hyvänmakuisen ruoan ääreen. Siksi kilpailuttaminen kannattaa.
Kirjoittaja Jukka Ojala on Feelia Foodservicen toimitusjohtaja