Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Usein sidosyksikkö on yhden tai useamman hankintayksikön omistama yritys, jolta hankintayksiköt voivat tehdä hankintoja. Sidosyksikköhankinnat ovat poikkeus kilpailuttamisvelvollisuuteen. Sidosyksikköhankinnan yhtenä edellytyksenä on, että hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa sidosyksikköön samalla tavoin kuin omiin yksiköihinsä (määräysvaltakriteeri).
Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina sidosyksikköhankintojen laajasta käyttöalasta sekä määräysvaltakriteerin täyttymisestä hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatoimet, markkinaoikeuden ratkaisut sekä hallitusohjelmaan tehdyt kirjaukset ovat kirvoittaneet puheenvuoroja määräysvaltakriteerin täyttymisen edellytyksistä sekä lainsäädännön muutostarpeista.
Määräysvaltakriteerin täyttymistä tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti ja tapauskohtaisesti. Arvion tekeminen edellyttää soveltuvien lainkohtien ja oikeuskäytännön tuntemisen lisäksi perehtymistä sidosyksikön omistusrakenteeseen, yhtiöasiakirjoihin (esim. yhtiöjärjestys ja osakassopimus) ja järjestelyn tosiasialliseen luonteeseen. On hyvä huomata, että määräysvallan on oltava tosiasiallista, eikä ainoastaan muodollinen määräysvalta riitä. Hankintayksikön todellinen määräysvalta sidosyksikössä on monen tekijän summa. Keskeistä on kuitenkin se, että hankintayksiköllä on muodollinen ja tosiasiallinen määräysvalta sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.
Oman mausteensa kokonaisuuteen tuo Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa oleva hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan sidosyksikköhankintojen määräysvaltakriteerin täyttyminen edellyttäisi tulevaisuudessa hankintayksikön omistusosuuden olevan sidosyksiköstä vähintään 10 %, joskaan lain lopullinen sisältö ei vielä ole varmaa (ks. esim. KKV).
On nähdäksemme selvää, että useat sidosyksiköt ja hankintayksiköt joutuvat epävarmassa tilanteessa pohtimaan toimintaansa määräysvaltakriteerin täyttymisen näkökulmasta. Epävarmuuksien selvittämiseksi ja toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi olisikin suositeltavaa ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, voidaanko sidosyksikköhankintoja pitää lainmukaisina, ja voidaanko sidosyksikön omistussuhdetta ja/tai määräys- ja päätösvaltasuhteita tarvittaessa muuttaa.