Julkiset vai yksityiset palvelut – vai sittenkin aito yhteistyö?

Mervi Mikkola ja Satu Puustinen, Compass Group Suomi16.9.2024

Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Väestöennusteet kertovat yli neljänneksen suomalaisista olevan yli 65-vuotias vuonna 2030. Kasvavien palvelutarpeiden ja rahoitushaasteiden ratkaiseminen edellyttää kumppanuuksia. Yksi malli ei sovi kaikille, sillä alueiden väestön palvelutarpeet eroavat, eikä tarve ole maantieteellisesti tasaista.

Ajankohtainen keskustelu velloo hyvinvointialueiden lukumäärän ja rahoitusmallien ympärillä. Määrästä riippumatta hyvinvointialueet eivät voi 2030-luvulla enää itse tuottaa kaikkia tämän päivän tukipalveluja. Uskomme, että kaikkia tahoja tarvitaan rohkeaan uudistamiseen, jossa keskitytään palveluiden tarpeeseen ja kysyntään monituottajamallilla.

Kuvioon astuvat avuksi markkinat. Hyvinvointialueet järjestävät ydinpalvelut, yksityiset toimijat voivat tarjota rinnalle muutakin. Ulkoistus arveluttaa, sillä muutos on henkilöstölle suuri ja toimintamallitkin saattavat muuttua. Huoltovarmuus puhututtaa. Nämä ovat kuitenkin monituottajamallin sopimuksella varmistettavissa ja henkilöstöstä huolehditaan.

Olisiko aika arvioida mitä seuraisi, jos tukipalveluiden tuottaminen kilpailutettaisiin markkinalle ja palvelut tuotettaisiin nykyistä kustannustehokkaammin sekä laadukkaasti yksityisen toimijoiden voimin veronmaksajien tukemien inhouse-yhtiöiden sijaan?

Useat hyvinvointialueet ovat jo kilpailuttaneet joko kokonaan tai osin tukipalvelutuotantoaan. On kuitenkin nähtävissä trendi, jossa kilpailutetaan vain vaikeimmin hoidettavat alueet. Reuna-alueille voi olla vaikea saada henkilökuntaa tai kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin kaupungeissa. Sama ilmiö oli nähtävissä aiemmin, kun kunnat alkoivat kilpailuttaa laitamien tukipalveluita: pian huomattiin, että hankintayksiköt eivät saaneetkaan tarjouksia. Ratkaisuna alueita yhdistettiin isompiin kokonaisuuksiin, jolla turvattiin laadukkaat palvelut kaikille. Rohkeimmat hankkivat markkinoilta palvelut lopulta koko kunnan alueelle. Nyt olisikin tärkeää, että rohkeasti kilpailutettaisiin isompia kokonaisuuksia. Hyödyt saataisiin nopeammin vähentämään alijäämiä.

Me Compassilla olemme mielellämme mukana pohtimassa järkeviä palvelumalleja erilaisiin tarpeisiin. Hyvän julkis-yksityiskumppanuuden elementtejä ovat huolellinen suunnittelu ja resursointi koko hankintaprosessin ajan, avoin vuoropuhelu ja eri sidosryhmien osallisuuden varmistaminen. Luottamukseen perustuvasta yhteistyöstä hyötyvät niin tilaaja, tuottaja kuin ennen kaikkea palveluja tarvitsevat.