Vaikuttavuuden arviointi on noussut keskiöön julkisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden kehittämistyössä. Taloudellisten paineiden kasvaessa on entistä tärkeämpää pystyä osoittamaan, mitkä toimenpiteet tuottavat eniten arvoa.
Vaikka kaikki pitävät vaikuttavuuden arviointia välttämättömänä, sitä pidetään hankalana. Perusteluna on usein, että lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät ja siksi luotettava arviointi on melkeinpä mahdotonta. Moni päätyykin arvioimaan sitä, mikä on helposti mitattavissa – ei välttämättä sitä, mikä on olennaista.
Staattisesta tarkastelusta dynaamiseen mallinnukseen
Perinteisesti vaikuttavuuden arviointi on nojannut seurantatietoihin ja jälkikäteiseen tarkasteluun. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka moni asiakas osallistui palveluun tai miten budjetti toteutui. Näillä tiedoilla voidaan kuvata mitä tapahtui, mutta harvoin miksi se tapahtui.
Vaikuttavuutta voidaan kuitenkin arvioida järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi laadukkaaseen mallinnukseen perustuen. Simulointi- ja optimointimenetelmät tarjoavat konkreettisia välineitä vaikuttavuuden arviointiin:
• Investointivaihtoehtojen vertailu pitkällä aikavälillä
• Kehittämistoimenpiteiden priorisointi budjetin puitteissa
• Asiakaspolkujen kehittäminen palveluprosesseissa
Matemaattinen mallinnus ei korvaa asiantuntijoita – se perustuu heidän osaamiseensa. Mallinnuksen keskiössä on asiantuntijoiden keskustelu palvelujen toiminnasta, asiakkaiden liikkumisesta prosesseissa ja pullonkauloista. Tämän pohjalta rakennetaan yhteinen näkemys vaikutusmekanismeista.
Case-esimerkki: TE-palvelujen vaikuttavuus
Hyvä esimerkki on projekti suomalaiselle kaupungille, jossa haluttiin tunnistaa työllistymistä edistävät toimenpiteet. Perinteistä tilastotietoa ei ollut käytettävissä, mutta käytössä oli asiantuntijoiden syvällinen ymmärrys asiakkaiden etenemisestä.
Ratkaisuksi kehitettiin asiakaspolkuihin perustuva simulaatiomalli, jossa palvelun vaiheet kuvattiin todennäköisyyspohjaisina siirtyminä. Siirtymätodennäköisyydet määriteltiin asiantuntijoiden arvioiden pohjalta. Malliin sisällytettiin myös toimenpiteiden kustannukset, mikä mahdollisti kaikkein vaikuttavimpien toimenpiteiden valinnan optimoinnilla.
Mallinnus auttoi:
• Tunnistamaan vaikuttavimmat toimet eri asiakassegmenteille
• Ennustamaan työllistymisvaikutuksia eri skenaarioissa
• Perustelemaan investoinnit numeerisesti päättäjille
• Optimoimaan resurssien käyttöä.