Kunnat ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastopäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen eivät ole enää vain globaaleja tai kansallisia tavoitteita – ne ovat yhä vahvemmin osa paikallista päätöksentekoa ja arkea. Ja mikä tärkeintä: tämä on teema, johon kuntalaiset haluavat osallistua.
Yhä useampi kunta on aktivoitunut luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Lumo-ohjelmat ja elinympäristöjen ennallistamishankkeet ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kunnat voivat vaikuttaa luonnon tilaan. Myös kuntalaiset tukevat tätä työtä vahvasti: Luontobarometrin mukaan 89 % vastaajista katsoo, että luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa.
Kuntien ilmastotyö on tuottanut myös tulosta. Syken mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat 9 % vuosien 2022–2023 välillä. Tämä kehitys perustuu pitkälti energiantuotannon puhdistumiseen.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat syvästi kytköksissä toisiinsa. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää luontokatoa, ja toisaalta biodiversiteettiä vahvistavat ratkaisut auttavat sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan siihen. Kuntien päätöksenteossa tarvitaan jatkossa kokonaisvaltaista ekologisen kestävyyden näkymää.
Kunta, joka sisäistää vastuunsa järjestää palvelunsa ympäristöllisesti kestävällä tavalla, tukee samalla luonnonympäristöä, vahvistaa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä edistää terveyttä. Luonnon hyvinvointivaikutukset, kehittyvät luontoarvomarkkinat, luontomatkailu ja maa- ja metsätalouden kestävät toimintaedellytykset ovat kaikki osa tätä kokonaisuutta.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on usein aliarvostettu osa kestävyyttä. Se liittyy moniin elämän osa-alueisiin: luontoarvoihin, elinkeinoihin (metsäpalot, myrskytuhot, tulvat), hyvinvointiin (hellejaksot, taudit, liukkaus), rakennettuun ympäristöön ja taloudellisiin riskeihin (hulevesitulvat, routa, kiinteistövahingot). Sopeutumisen näkökulma kannattakin sisällyttää aktiivisesti osaksi strategista pohdintaa. Kuntalaiset voivat tuoda esiin paikallisia riskejä ja tarpeita, ja osallistua ratkaisujen kehittämiseen – esimerkiksi ilmastoriskien kartoitukseen tai varautumissuunnitelmien laadintaan.
Kirjoittaja Sami Miettinen toimii FCG Finnish Consulting Groupin varatoimitusjohtajana