EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus lisää Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta, niin paikallisesti kuin kansallisesti. Saamme turvaa Unionin yhteisistä toimista, vaikka ne eivät aina täysin omia toiveitamme toteuttaisikaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisissä maailman myllerryksissä.
Maatalouden ja maaseudun rahoituksella varmistetaan ruoantuotanto ja vahvistetaan verkkoyhteyksiä, vesihuoltoa ja energiaomavaraisuutta koko maassa. Maaseudun kehittämishankkeilla lisätään myös kriisivalmiutta ja kyläturvallisuutta. Vuonna 2024 ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä rahoitettiin Suomessa 1,9 miljardilla eurolla. Valtaosa rahoituksesta maksettiin suoraan maatiloille. Ilman tukia olisimme tuontiruoan ja ulkopuolisten hyväntahtoisuuden varassa.
Luotettavat laajakaistayhteydet mahdollistavat asumisen, yrittämisen ja opiskelun myös harvaan asutuilla seuduilla. Kymmenen vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille Suomea. Se on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen Suomessa.
Vesihuoltoinvestointeja on rahoitettu noin 40 eri puolilla maata. Niillä varmistetaan, että viemärit vetävät ja puhdasta vettä saa hanasta kaikkialla Suomessa. Vesihuolto on välttämätöntä terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuudelle.
EU:n maaseuturahoituksen hankerekisteristä on helppo etsiä hakusanoilla esimerkkejä. Varautumiseen liittyviä hankkeita löytyy 358. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa Martat ovat ryhtyneet kouluttamaan maaseudun asukkaille varautumistaitoja. Etelä-Savossa reserviläisten hankkeessa on hankittu drone, kouluttauduttu ja järjestäydytty viranomaisten ja vapaaehtoisen pelastustoiminnan tueksi. Liikuntaan liittyviä hankkeita on myös satoja. Liikunta ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja sitä kautta arjen turvaa. Toimintakykyiset ihmiset ovat myös huoltovarmuuden ja elintarvikehuollon perusta.
Tutkijat puhuvat yhteiskunnan ja yhteisöjen muutoskestävyydestä, resilienssistä. Erilaisiin muutoksiin ja kriiseihin pystytään vastaamaan ja sopeutumaan, kun yhteisöllisyys on vahvaa. Paikallinen kansalaistoiminta on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Tarvitaan myös hyvää vuoropuhelua niin kuntien ja kylien kesken kuin hyvinvointialueilla ja valtakunnan tasolla ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen ja paikallisen tason kesken. Meille MMM:ssä ihmiset, yhteisöt ja yhteistyö ovat ykkösasia. Se on osaltaan perusta maailman onnellisimmalle kansalle.
Pekka Pesonen
kansliapäällikkö, EU:n maaseuturahoitus