Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin tavoitteena on tuottaa viranhaltijoille, päättäjille ja sidosryhmille tietoa valmisteilla olevan päätöksen vaikutuksista lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien näkökulmasta. Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu olennaisena osana, että lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kerätään johdonmukaisesti ja tiedoissa olevia aukkoja tunnistetaan ja paikataan.
Lapsivaikutusten arviointiin on vahva oikeudellinen velvoite. YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä muu lainsäädäntö edellyttävät lapsen edun huomioimista ensisijaisena harkintaperusteena lapsia koskevissa asioissa. Sote-järjestämislaki edellyttää, että kunnat ja hyvinvointialueet huomioivat päätöksenteossaan arvioidut hyvinvointi- ja terveysvaikutukset väestöryhmittäin. Tämä sisältää vaikutukset lapsiväestöön.
Mistä tunnistaa hyvän lapsivaikutusten arvioinnin prosessin?
Lapsivaikutusten arviointia toteuttavat viranhaltijat ovat todenneet, että onnistuneen arviointiprosessin kuuluu olla suunnitelmallista ja aitoa ja sillä tulisi olla tosiasiallista merkitystä päätöksentekoon. Tarvitaan myös päättäjien ja viranhaltijajohdon sitoutumista. Arvioinnissa on tuotava esiin mahdolliset kielteiset vaikutukset ja ne on huomioitava päätöksessä. Keskeistä on myös lapsilta ja nuorilta kerättävä tieto ja sen hyödyntäminen.
Kehittämisen tarvetta on yhä
Nykyään lapsivaikutukset on huomioitu aiempaa paremmin kuntien päätöksenteossa. Kunnista on myös saatavilla enenevässä määrin hyviä esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinnista. Myös hyvinvointialueet ovat kiinnostuneet kehittämään lapsivaikutusten arviointia ja toimintamalleja lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi alueellaan.
Kuitenkin vielä on paljon parannettavaa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi vuonna 2022 arvioinnin, jossa tarkasteltiin maaseutu- ja saaristoalueiden kuntien koululakkautuksia. Itsearviointikyselyyn vastanneista kunnista vain runsaassa neljänneksessä (28 %) tehtiin lapsivaikutusten arviointia säännöllisesti.
Lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on sekä ymmärrystä että välineitä perustaa lapsia, nuoria ja perheitä koskeva päätöksentekonsa ja toimintansa harkittuun ja parhaaseen mahdolliseen tietoon sekä laadukkaaseen vaikutusten arviointiin.
Kansallinen lapsistrategia ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoavat ohjeistuksia ja koulutuksia lapsivaikutusten arviointiin.