Kuntien omistajaohjaus on laaja ja monipuolinen kokonaisuus. Kunnat ohjaavat yhtiöitään erilaisin ohjein, valmistelevat yhtiökokouksiin ehdotukset hallitusten valitsemiseksi, laativat omistajapoliittisia periaatteita ja antavat ohjeita talouden ja investointien suunnitteluun.
Kuntien omistamien osakeyhtiöiden suhteellinen merkitys osana kuntakonserneja on muuttunut merkittävämmäksi viime vuosina. Esimerkiksi Kangasalan kaupungin konserniyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 on noin 39 miljoonaa, kun emokaupungin talousarvion kokonaismenot ovat noin 145 miljoonaa euroa.
Kunnat ohjaavat yhtiöitään konserniohjein. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.
Kuntayhtiölle tulee asettaa yhdensuuntaiset tavoitteet yhtiön tarkoituksen kanssa. Kuntien konserniohjaukseen keskeisesti vaikuttava kuntaliiton ohjeistus kytkee tavoitteen asetannan kuntastrategioihin ja sen toteuttamisohjelmissa sekä talousarviossa ja -suunnitelmassa määriteltyihin selkeisiin päämääriin, toiminnan ja talouden tavoitteisiin, toteutettaviin toimenpiteisiin sekä niiden seurantaan ja tuloksellisuuden arviointiin. Strategiset päämäärät ovat parhaimmillaan selkeästi seurattavia ja mitattavia.
Vertaillessani eri kaupunkien konserniohjeita (Espoo, Helsinki, Kouvola, Tampere, Seinäjoki ja Kangasala) havaitsin muutaman painotuseron tavoitteiden asettamisen ohjaamisessa yhtiöille:
- Vahva strategisuus – tavanomainen strategisuus
- Pitkän aikavälin tavoitteet – vuositavoitteet
- Tavoiteorientoitunut hallitusvalinta – tavanomainen hallitusvalinta
Kokeneita omistajaohjauskaupunkeja vertailemalla on mahdollista nopeuttaa oman organisaation ”kypsyyttä” ja tehdä tiikerinloikkia omistajaohjauksen kehittämisessä benchmarkkauksen avulla. Eri kaupunkien konserniohjeistuksien pohjalta nostan esiin kehittämissuosituksia:
- Yhtiöiden ohjaaminen pitkän aikavälin tavoitteilla on tarkoituksenmukaista. Ohjaaminen voidaan tehdä talousarvioiden lisäksi esimerkiksi kuntien omistajapolitiikkaohjelmissa, strategioissa tai muissa vastaavissa asiakirjoissa.
- Yhtiöiden hallitusjäsenten valintaa on perusteltua suorittaa yhtiön asettamien tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Jokaisen yhtiön osalta voitaisiin laatia esimerkiksi kortti, jossa kuvataan yhtiön pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteet ja valita yhtiön hallituskokoonpanoon jäseniä, joiden voidaan arvioida tuovan lisäarvoa juuri näiden omistajan asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.
Tavoitteilla ohjaaminen konsernissa on vaikuttavaa, kun tavoitteiden mittarointikin on selkeää.