Liikunnalla ja aktiivisella elämäntavalla on monia myönteisiä vaikutuksia työkykyyn ja tuottavuuteen. Edistämällä liikkumista voidaan vaikuttaa positiivisesti myös työelämän laatuun. Näistä lähtökohdista toteutettiin alkuvuodesta tutkimus kuntien henkilöstöliikunnan tilasta, joka julkaistaan Kuntamarkkinoilla. Kyselyn tulokset osoittavat, että kuntien edellytykset henkilöstöliikunnan kehittämiseen ovat hyvät, mutta myös kehittämiskohteita nousi esille.
Kunnissa tunnistetaan henkilöstön liikkumisen hyödyt ja liikkumisen edistämiseen pyritään eri keinoin. Tehtävässä onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstön liikkumisen edistäminen integroidaan vahvemmin kunnan strategiseen johtamiseen, jotta se olisi suunnitelmallisempaa. Suunnittelussa olisi hyvä huomioida työnteon monimuotoisuus ja erilaiset liikunnalliset toimenpiteet. Henkilöstöliikunnan vaikutusten seuranta ja arviointi, esihenkilöiden vastuiden määrittäminen ja yhteistyön vahvistaminen työterveyshuollon kanssa ovat lisäksi tärkeitä kehittämiskohteita.
Tutkimuksessa tavoitetuista kunnista vain reilu puolet ilmoitti henkilöstöstrategian olemassaolosta ja noin kaksi kolmasosaa ilmoitti laatineensa työhyvinvoinnin edistämistä koskevan vuositason suunnitelman. Kun suunnitelma oli laadittu, sisälsivät ne liikunnallisia ratkaisuja työkyvyn edistämiseen. Lähes kaikissa kunnissa tuetaan henkilöstön liikkumista tavalla tai toisella ja liikunnan tukemisen vaikutukset nähdään erittäin myönteisinä. Tukemisen uskotaan lisäävän henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä, parantavan työkykyä, lisäävän työpaikan tuottavuutta ja vaikuttavan sairauspoissaoloihin. Positiivisista uskomuksista huolimatta vain vajaassa puolessa kunnista seurataan ja arvioidaan henkilöstöliikunnan panostusten toteutumista ja vaikutuksia. Kuntien arviot henkilöstöliikunnan tukemisen myönteisistä vaikutuksista eivät välttämättä perustukaan organisaation sisällä tehtyihin havaintoihin, vaan yleisiin käsityksiin liikkumisen vaikutuksista. Kysely tuotti lisätietoa myös kuntien henkilöstön liikkumisen tukemisen investoinneista. Vastausten perusteella kunnat käyttävät keskiarvolla mitattuna 175 euroa vuodessa kunkin työntekijänsä liikkumisen tukemiseen. Henkilöstöliikunnan kehittäminen ei kuitenkaan ole pelkästään raha- ja resurssikysymys, vaan tarvitaan myös liikkumismyönteistä kulttuuria, oivaltavia arjen ratkaisuja ja niiden aktiivista johtamista.
Tule kuulemaan lisää aiheesta Liikkuva aikuinen osastolle nro 203!