Hyvinvointialueiden palveluverkkoselvitykset ovat takanapäin, ja moni alue on aloittanut tehostamistoimet alijäämän kattamiseksi sekä neuvottelut tarvitsemiensa tilojen vuokrauksesta. Kunnille tämä näkyy sote- ja pela-kiinteistöjen vuokrasopimusneuvottelujen alkamisena ja hyvinvointialueiden palveluverkkoselvitysten muuttumisesta konkretiaan. Vuokrasopimusneuvottelut keskittyvät kysymyksiin; mitkä kohteet vuokrataan jatkossakin, millä vuokratasolla sekä kuinka pitkällä sopimuksella?
Sopimusneuvottelut ovat tärkeitä niin itse kunnan kuin myös kunnan perustettavan tai olemassa olevan toimitilayhtiön näkökulmista. Kunnan intressinä on saada pidettyä mahdollisimman paljon tiloja ja täten palveluita omalla alueellaan, kun taas toimitilayhtiön näkökulmasta vuokrausehtojen tulee olla sellaiset, että niillä voidaan toimia markkinaehtoisesti. Kunta ei voi suostua mihin vaan vuokranalennuksiin, sillä se ei jatkossa saa tukea tai rahoittaa vuokraustoimintaa muuta kuin markkinaehtoisesti. Tällöin vuokratuottojen tulee yhtiöllä riittää toiminnan kulujen, investointien kuin myös tuotto-odotuksen kattamiseen.
Kun vuokrasopimuksen ehdot ovat selvillä, käynnistyy kunnissa varsinainen kiinteistöjen yhtiöittämistyö, ellei sen aikomuksena ole myydä kohteitaan. Yhtiöittäminen tulee suunnitella ja toteuttaa huolella, jolloin voidaan varmistua valitun toimintamuodon toimivuudesta niin taloudellisesta kuin oikeudellisestakin näkökulmasta.
Toinen puoli on kuntien tyhjentyvät sote-kiinteistöt. Kuntataloudessa se tarkoittaa alaskirjauksia, jotka yhdessä valtionrahoituksen muutoksen kanssa voivat ajaa monen kunnan alijäämäiseksi. Vaikka alaskirjauksella itsellään ei ole rahallista vaikutusta, vaikuttaa se olennaisesti kuntatalouden tunnuslukuihin. Varsinaisia rahallisia vaikutuksia syntyy pienentyvistä vuokratuotoista, tyhjentyvien kiinteistöjen ylläpidosta sekä purkamisesta.
Sote-kiinteistöjen tyhjentyminen on edessä etenkin pienissä ja maantieteellisesti kaukaisissa muuttotappiokunnissa, joissa on mahdollisesti jo muutenkin ongelmia rahoituksen ja talouden alijäämän kanssa.
Valtio maksaa korvauksia kunnille aiheutuvista suorista kustannuksista uudistuksesta aiheutuviin omaisuusjärjestelyihin. Korvausten maksaminen on sidottu kunnallisveroprosenttiin niin syntyneiden kustannusten kuin myös kunnallisveroprosentin korotuspaineen perusteella. Vaikuttaa, että korvauksen saamiseksi kriteerit ovat tiukat, mutta kuntien on hyvä tiedostaa ja kartoittaa tämä mahdollisuus.
Tietoisku ke 18.9. klo 14:30, paikka B1.4