Kunnilla on käytössään neliö- ja euromääräisesti paljon tiloja, jotka ovat suuren murroksen edessä. Kun väestö ikääntyy, muuttoliike voimistuu ja sote-uudistus etenee, kuntien täytyy löytää ratkaisut tilatarpeiden muutoksiin. Ajantasaisella tiedolla tiloistaan kunta voi valmistautua murrokseen niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmastakin.
Kuntien vastuulla oleva palvelutuotanto ja rahoitus ovat muuttuneet. Lisäksi rakentamiskustannukset ja yleinen korkotaso ovat nousseet. Nämä muutokset edellyttävät kunnilta kiinteistö- ja rakennusinvestointiensa sekä tarjoamiensa palvelujen tilankäyttötarpeiden aiempaa tiukempaa tarkastelua. Väestöään menettävissä kunnissa haasteena ovat tyhjenevät ja tarpeettomiksi jäävät tilat, kun väestöään kasvattavissa kunnissa pohditaan, miten palvelujen edellyttämät tilat järjestetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi.
Vuoden 2023 alusta voimaan tullut sote-uudistus muutti kuntien roolia: niistä tuli vuokranantajia tuhansille hyvinvointialueiden käytössä oleville tiloille. Näitä tiloja on lähes 7 miljoonaa neliömetriä, ja monet niistä näyttävät jäävän siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialueiden palvelutuotannolle tarpeettomiksi. Keskeinen kysymys onkin, miten kunnat pystyvät sopeuttamaan rakennuskantansa palvelutarvettaan ja -tuotantoaan vastaavaksi ja mitä tarpeettomiksi jääville sote-tiloille tehdään.
Ajantasaisella tiedolla kuntien omistamista ja vuokraamista tiloista voidaan vastata tai ainakin antaa suuntaviivoja kuntien tämänhetkisiin tilakysymyksiin. Täsmälliset tilatiedot parantavat mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisen kunnan talouden kuin koko kuntatalouden kehitysnäkymiä. Tietojen avulla kunnat voivat optimoida tilojensa käyttöä, vähentää hukkatilaa ja saavuttaa kustannussäästöjä säilyttäen tilat toimintansa ja kuntalaisten kannalta tarkoituksenmukaisina ja turvallisina.
Kuntien tilatietopalvelujen kehittämät työvälineet tukevat kuntien tilahallintaa ja auttavat ratkaisemaan rakennuskantaan liittyviä kysymyksiä. Tilatietopalveluilla kunnat voivat seurata paitsi rakennuskantansa perustietoja, tilankäyttöään, tilakustannuksiaan ja investointejaan myös muun muassa energiankulutustaan ja energiatehokkuuttaan. Kunta saa hiilijalanjälkensä pienentämiseksi ja hiilikädenjälkensä kasvattamiseksi konkreettisia lukuja. Tietoja voidaan hyödyntää vastuullisten hankintojen tekemisessä, minkä lisäksi ne vahvistavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa tilakysymyksissä.