Tiedätkö, montako euroa kuntasi ja hyvinvointialueesi käyttävät vuodessa lasten ja nuorten palveluihin? Mihin palveluihin nämä eurot käytetään ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan? Entä millaisilla talouspäätöksillä edistettäisiin vaikuttavimmin lapsen oikeuksia ja saataisiin aikaan kestävää hyvinvointia?
Lapsibudjetoinnin tavoitteena on selvittää, miten paljon julkisia varoja kohdennetaan lapsiin ja arvioida, millaisia vaikutuksia näillä varoilla saadaan aikaan. Lapsibudjetointi yhdistää lapsilähtöisen budjettianalyysin ja lapsivaikutusten arvioinnin menetelmät ja kytkee ne tiedolla johtamisen kokonaisuuteen. Ytimessä on kysymys siitä, miten käytämme rajallisia julkisia resursseja oikeisiin toimiin oikeaan aikaan niin, että tuemme lasten hyvinvointia ja ehkäisemme ongelmia.
Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vastuu lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta on julkishallinnon toimijoilla yhteinen. Yhteinen vastuu tuo mukanaan velvollisuuden myös suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida toimintaa yhdessä. Lapsibudjetointi tarjoaa tähän työkaluja. Lisäksi tarvitaan hyvin johdettua toimintakulttuurin muutosta, uskallusta arvioida ja kehittää toimintaa uudella tavalla.
On tärkeää oppia tunnistamaan ja ymmärtämään lapsenoikeusilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja niiden välisiä syy-seuraussuhteita. Huomio täytyy kiinnittää sekä lyhyen että pidemmän aikavälin vaikutusten aikaansaamiseen, niin yksilö- kuin väestötasollakin. Näiden seurantaan tarvitaan perustellusti valittuja laadullisia ja määrällisiä mittareita, joiden säännölliseen tarkasteluun on sitouduttava. Erityisesti tarvitaan kykyä ja tahtoa muuttaa toimintakulttuuria niin, että lapsen ja nuoren sekä hänet palveluissa kohtaavan ammattilaisen kokemus ja ääni ohjaavat toiminnan kehittämistä. Kertyvä tieto on koottava ja analysoitava yhdessä. Näin saamme tietää, tarvitseeko toimintaa muuttaa ja jos, niin miten. Näin luomme edellytykset sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävälle päätöksenteolle.
Kansallisen lapsistrategian koordinoima lapsibudjetointipilotti kehittää osaltaan sekä lapsibudjetointiin liittyvää osaamista että tiedolla johtamisen vaatimaa toimintakulttuurin muutosta. Konkreettisesti pilotissa seuraavia askeleita kohti kokonaisvaltaista lapsibudjetointia ottavat Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä muutamat näiden alueiden kunnat. Tuloksia on luvassa pilotin päättyessä vuoden 2024 lopussa, olethan kuulolla!