Tilastokeskuksen suorittaman ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät ansiotyön, opiskelun ja kotitöiden ohessa lisääntyvästi aikaa vapaa-ajan harrastuksiin, kulttuuriin, liikuntapalveluihin ja liikkumiseen. Itse asiassa ansiotöihin käytetty aika on vähentynyt ja aikaa käytetään enemmän muissa tiloissa kuin työpaikalla.
Muutos tarkoittaa sitä, että valtion ja kuntien on huomioitava ajankäytölliset muutokset toteuttaessaan terveellisiä ja turvallisia julkisia rakennuksia sekä pitääkseen käyttäjät tyytyväisinä.
Kymmenvuotisessa Terveet tilat 2028 -ohjelmassa valtio ja kunnat ovat yhdessä päättäneet tervehdyttää julkiset rakennukset.
Toimintamalli tarjoaa kunnille hyödyllisiä toimintatapoja kiinteistökannan hallintaan, rakentamiseen ja korjaamiseen, kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon sekä sisäilmatilanteiden selvittämiseen.
Rakennuksen terveellisyyden lisäksi on huomioitava rakennusten käyttöturvallisuus. Kuntien ja hankkeen osapuolten tulee huolehtia rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää käyttöturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. Nämä on yksilöity ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta.
Rakennusten suurin käyttöpinta-ala on lattia. Lattialla on aivan olennainen merkitys sekä rakennuksen terveellisyydelle että käyttöturvallisuudelle. Lattiamateriaali luokitellaan riskirakenteeksi, jossa merkityksellistä on materiaalikoostumus, materiaalin kiinnittäminen, materiaalin reagoiminen mahdolliseen alkaaliseen kosteuteen sekä syntyvät sisäilmapäästöt.
Lattiapinnan on oltava tasainen ja valmistettu tilan käyttötarkoitus huomioiden siten, että kompastumis- ja liukastumisriski on pieni. Lattiapäällysteen valinnassa on otettava huomioon tilan käyttäjien ergonomia ja käyttömukavuus.
Lattian asennuksen jälkeisellä huollolla ja ylläpidolla on merkitystä sekä turvallisuudelle että tilan esteettisyydelle ja kestävyydelle. Lattiapäällysteellä tulee olla pitkä vaihtoväli ja sen on oltava helppohoitoinen, antibakteerinen ja ftalaatiton, mikä edistää terveellistä sisäilmaa.
Kestävyys merkitsee tänä päivänä lisäksi ympäristövaikutusten pienentämistä rakennushankkeissa. Tuotteen valmistuksen, asentamisen ja käytön aikaiset hiilidioksipäästöt on oltava mitattavissa ja todennettavissa hankkeen kokonaishiilijalanjälkeä määritettäessä.