”Mulla on ollut tosi paljon ahdistusta viime aikoina, enkä tiedä mitä tehdä.”
Nuori Suomen UNICEFin kyselyssä 2025
Moni lapsi Suomessa voi hyvin, mutta osa voi entistä huonommin. Suomen UNICEFin alkuvuonna 2025 toteuttama nuorten kysely kertoo karua kieltä: mielenterveyden haasteet, kiusaaminen, syrjintä ja päihteiden käyttö heikentävät liian monen nuoren hyvinvointia.
Tuoreessa UNICEFin rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa puolestaan Suomi on pudonnut viidessä vuodessa sijalta 5 sijalle 17. Syitä tälle ovat nuorten itsemurhien hälyttävä kasvu, lasten ylipaino ja oppimistulosten lasku.
Lasten hyvinvoinnin suunta on huolestuttava. Kehityksen suuntaa voidaan kääntää järjestelmällisillä toimilla.
Lasten hyvinvointia on kehitettävä kokonaisuutena
”Aikuiset eivät ota lapsia tarpeeksi hyvin huomioon päätöksenteossa. He voisivat kuunnella lapsia paremmin.”
Nuori Suomen UNICEFin kyselyssä 2025
Se, että lasten hyvinvointiin vaikuttavat palvelut ovat jakautuneet kunnalle ja hyvinvointialueelle, vaikuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Sujuvat palvelupolut ovat heidän kannaltaan tärkeitä.
Eri hallinnonalojen päättäjien ja viranhaltijoiden on löydettävä ratkaisuja, jotka tukevat esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyttä, oppimista ja fyysistä terveyttä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön taustalle tarvitaan päätöksenteon, hallinnon ja työntekijöiden yhteisiä tavoitteita sekä poikkihallinnollisia toimintatapoja ja rakenteita.
Toimiva yhteistyö on mahdollista
Eri puolilla Suomea on jo kehitetty hyvää yhteistyötä lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Seuraavassa esimerkit Kokkolan kaupungin yhteistyöstä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten kanssa:
- Sekä Kokkolan että Soiten hyvinvointisuunnitelmien teemoiksi on nostettu terveelliset elintavat, turvallisuuden edistäminen, mielenterveyden edistäminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointi. Myös tulevan hyvinvointisuunnitelman osalta tehdään yhteistyötä yhtenevien tavoitteiden löytämiseksi.
- Soiten perhekeskuspalvelut ja Kokkola tunnistavat yhteistyössä haavoittuvassa asemassa olevat lapset, jotka elävät esimerkiksi köyhyydessä tai perheissä, joissa on kasautuneita vaikeuksia, ja kehittävät näiden lasten osallisuutta lisääviä toimia.
Hyvä lapsuus jokaiselle lapselle on investointi koko Suomen kestävään tulevaisuuteen.
Erityisasiantuntijat Sanna Koskinen & Erika Turunen