Monessa kunnassa eletään yhtä aikaa kahta vastakkaista todellisuutta: osassa palveluiden käyttäjämäärät laskevat selvästi, kun taas toisaalla tarve kasvaa ja tilat käyvät ahtaiksi. Koulut, päiväkodit ja muut kunnan palvelutilat eivät enää asetu siististi vanhoihin väestö- ja palveluennusteisiin, vaan tilatarve elää jatkuvasti. Mitä tämä tarkoittaa kunnan investoinneille ja riskeille – ja miten tilat palveluna -malli auttaa pitämään tilat joustavina ja talouden paremmin hallinnassa, vaikka väestö ja palvelutarve elävät jatkuvasti?