Seuraava valtuustokausi ratkaisee sen, miten Suomi edistyy kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Uusilla kuntapäättäjillä on tärkeä rooli sekä paikallisen että valtakunnallisen tulevaisuuden näkökulmasta. Kuntavaaleissa 2021 on olennaista keskustella, mitkä ovat oman kunnan erityishaasteet ja ratkaisumahdollisuudet ekologisesti, sosiaalisesti, teknologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Kunnat toteuttavat käytännössä suuren osan kestävän kehityksen tavoitteista. Kestävän kehityksen lähtökohtia ovat YK:n Agenda2030 viitekehys ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joihin Suomi on sitoutunut. Suomi ei selviä näistä tavoitteista ilman paikallistason vahvaa panosta.
Kestävä kehitys on sitä, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti ja samanaikaisesti huomioon kuntien päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa. Kestävän kehityksen kunta turvaa nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet. Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Kunnat toteuttavat jo tälläkin hetkellä yli 60 % kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta laajan tehtäväkenttänsä vuoksi, joten tavoitteita ei saada toteutettua ilman kuntien merkittävää panosta. Kunnat toteuttavat tavoitteita esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä.
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ei ole kunnille uusi tehtävä, ei myöskään erillisrahoitteinen tehtävä. Kyse on uudesta kokonaisvaltaisesta viitekehyksestä, jonka kautta kunnan toimintoja tarkastellaan, kehitetään, seurataan ja nivotaan toisiinsa. Seuraavalla valtuustokaudella kestävä kehitys ulottuu kunnissa kaiken suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin lähtökohdaksi.
Sini Sallinen
kuntakehitys ja tutkimusjohtaja, Kuntaliitto