Heikentyneet talousnäkymät ja pienenevät tulot pakottavat kunnat tarkkaan taloudenpitoon. Investointeja elinvoimaan ja vihreään siirtymään on tehtävä, mutta pitkän aikavälin tarpeet ja erilaiset toteuttamisvaihtoedot kannattaa punnita huolella.
Talouden näkymät ovat kurjistuneet lehtien kellastumisen mukana. Rakennusala kyntää syvällä ja vaarana on, että se vetää koko Suomen talouden mukanaan. Työttömyys on jo kääntynyt lievään nousuun, rakennusalan alhon ja konkurssien kerrannaisvaikutusten odotetaan näkyvän työllisyydessä ennen kaikkea ensi vuonna.
Tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme arvioimme kuntien vuosikatteen kohoavan tänä vuonna 4,1 miljardiin euroon, mutta romahtavan 2,5 miljardiin vuonna 2024. Jaossa on niukkuutta, kun kertaerät poistuvat, kulut kasvavat ja valtionosuudet pienenevät.
Kunnilla oli jo ennen koronapandemian käynnistämää talouden epävarmuutta mittavat investointiohjelmat. Etenkin suurissa kaupungeissa investoinnit kohdistuvat elinvoiman kehittämiseen. Näitä hankkeita on vaikeata pysäyttää tai jarruttaa. Lisäksi ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää kunnilta panostuksia vihreään siirtymään. Vaikka odotamme investointien hieman vähenevän kasvavien kustannusten myötä, niihin tullaan tarvitsemaan ulkopuolista rahoitusta, myös lainaa.
Nyt käsillä oleva vakava tilanne edellyttää kunnilta ja koko julkiselta sektorilta erityisen tarkkaa taloudenpitoa. Talouden tasapainoon ei päästä pelkällä säästämisellä, vaan tuottavuuden parantamista ja uusia tuloja tarvitaan lisäksi. Suunnitteilla olevat yksityisen sektorin vihreän siirtymän investoinnit tarjoavat ainakin osalle kunnista mahdollisuuksia talouden piristymiseen tulevaisuudessa. Näiden tilaisuuksien hyödyntämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen.
Investointeja kannattaa harkita huolella – onko suunnitteilla olevalle kohteelle käyttöä vielä 20 vuoden kuluttua ja miten se vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä? Kannattaako kohde toteuttaa perinteisesti vai kenties niin, että rakennus on muunnettavissa toiseen käyttöön tai siirrettävissä? Näihinkin kysymyksiin vastaamiseen saa meiltä tukea. Yhteistyömahdollisuudet lähikuntien kanssa kannatta myös selvittää. Parhaassa tapauksessa yhteen lyöttäytyminen sataa koko alueen laariin.
Kirjoitus on kokonaisuudessaan julkaistu Kuntarahoituksen verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.
Esa Kallio, toimitusjohtaja