Kunnissa tehdään valtavasti yksittäistä lasta koskevia päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsen elämään hyvin konkreettisella tavalla. Kunta käyttää julkista valtaa, kun päätetään esimerkiksi erityisen tuen antamisesta koulussa tai osoitetaan toisen asteen opiskelupaikka nuorelle, joka ei ole vielä sellaisessa aloittanut. Kunnissa on useimmiten huolella mietityt päätöksentekoprosessit ja -ohjeet. Mutta onko niitä tarkasteltu lapsen edun näkökulmasta?
Jokaisen kuntalaisen perusoikeuksiin kuuluu saada perusteltu päätös ja tulla kuulluksi itseään koskevassa asiassa. Alle 18-vuotiasta koskevassa päätöksessä on lisäksi otettava aina ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Se tarkoittaa, että lapsen etu on asetettava etusijalle kaikissa päätöksentekoprosessin vaiheissa. Valmistelussa lasta kuullaan iästä riippumatta. Päätösharkinnassa lapsen etu arvioidaan tapauskohtaisesti lapsen oma näkemys huomioon ottaen ja punnitaan, millainen lopputulos toteuttaisi lapsen eri oikeudet parhaiten. Päätöksessä perustellaan, mitä on pidetty lapsen etuna sekä miksi ja miten lapsen etu on päätöksenteossa huomioitu. Lapsen näkemykset kirjataan päätökseen.
Vantaa on yksi UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana olevista 53 kunnasta. Vantaalla luotiin yhdessä Suomen UNICEFin kanssa kaupunkitasoinen Lapsen etu yksilöpäätöksissä -malli. Mallia pilotoitiin ensin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Työ aloitettiin kouluttautumalla ja sitä jatkettiin yhteisellä työskentelyllä, jossa toimialan päätöksenteon prosessi- ja kuulemisohjeita sekä päätöspohjia purettiin ja muokattiin. Työhön osallistui hallintopäätöksiä tekeviä viranhaltijoita, toimialan juristit sekä lapsioikeusasiantuntijoita.
Yhteisen työn myötä Vantaalla tapahtui isoja muutoksia sekä ajattelu- että toimintatavoissa. Vantaalla on nyt käytössä kaupunkitasoinen lapsioikeusperustainen päätöksentekomalli. Mallissa lapsi ja huoltajat osallistuvat päätöksentekoprosessiin alusta lähtien. Esimerkiksi kuulemiskäytänteitä muutettiin niin, että lasta kuullaan ensisijaisesti lähitapaamisessa ja lapsen näkemys kirjataan aina päätökseen entisen rasti ruutuun -menettelyn sijasta. Uudet päätöksenteko-ohjeet auttavat valmistelijaa tekemään ja perustelemaan päätöksensä lapsen edun ja sen ensisijaisuuden huomioiden. Vantaan malli vahvistaa lapsen oikeusturvaa. Keskiössä on nyt lapsen etu aiemman organisaatiolähtöisyyden sijaan.