Lapsistrategia on Suomen kansallinen pitkän aikavälin suunnitelma lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien vahvistamiseksi. Vuodesta 2023 toimeenpanoa koordinoi pysyvä lapsistrategiaryhmä, joka toimii poikkihallinnollisesti ja on sijoitettuna sosiaali- ja terveysministeriöön.

Vuonna 2021 vahvistetun lapsistrategian kolme päätavoitetta ovat:

1. lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentaminen
2. lapsen oikeuksien vakiinnuttaminen kaikessa toiminnassa
3. haavoittuvassa asemassa olevien lasten tukeminen.

Strategian avulla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, parantamaan yhdenvertaisuutta, tukemaan arjessa ja osallisuudessa sekä luomaan pysyvät rakenteet lasten hyvinvoinnin seurantaan.

Toimeenpano jakautuu kahteen tasoon: pysyvään, parlamentaarisesti valmisteltuun strategiaan ja hallituskausittain laadittaviin toimeenpanosuunnitelmiin. Nykyinen suunnitelma kattaa vuodet 2024–2027 ja sisältää 34 toimenpidettä lasten ja nuorten oikeuksien vahvistamiseksi.

Kumppanin verkkosivu:


https://lapsistrategia.fi
Osasto: K-C2

Kumppanin ohjelma

Nuorten kautta nuorten ääni kuuluviin – miten laajennamme osallisuutta?

Lapsilla ja nuorilla on oikeus sanoa mielipiteensä heitä koskevissa asioissa, ja heillä on arvokasta tietoa, jota ei saa mistään muualta. Osallisuuden kokemus myös vahvistaa yhteiskuntaan kuulumista ja sitä kautta demokratiaa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on lakisääteiset nuorisovaltuustot, mikä on kansainvälisestikin poikkeuksellista. Tämä ei kuitenkaan yksinään takaa, että kaikki erilaiset äänet kuuluvat. Tarvitaan lisää mahdollisuuksia osallistua matalalla kynnyksellä ja harjoitella yhteiseen päätöksentekoon osallistumista. Tässä voidaan hyödyntää nuorisovaltuustolaisten näkemyksiä, osaamista – ja nuoruutta!

Kansallinen lapsistrategia ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry avaavat keskustelua siitä, miten nuorisovaltuustot voivat auttaa aktivoimaan myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät valmiiksi ole aktiivisimpia.

Keskiviikko 16.9.2026
 11.30 - 11.50
A3.1

Lapsivaikutusten arviointi kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa

Koulujen lakkauttamiset ja yhdistämiset vaikuttavat lasten arkeen monin tavoin, kuten koulumatkojen pituuteen, kouluyhteisöihin, opetuksen järjestämiseen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin saada laadukasta opetusta. Kehityksen myötä korostuu entisestään tarve järjestelmällisille ja laadukkaille lapsivaikutusten arvioinneille. Ilman laadukasta arviointia vaarana on, että kouluverkkoa koskevissa ratkaisuissa sivuutetaan lasten oppimisen ja hyvinvoinnin sekä oikeuksien toteutumisen näkökulma. Arviointi ei rajoitu vain sen tarkasteluun, että lakkautetaanko jokin koulu vai ei, vaan tulee myös tarkastella sitä, mitä asioita tulee huomioida, jos päädytään koulun tai koulujen lakkauttamiseen.

Puheenvuoro antaa tietoa ja käytännön näkökulmia lapsivaikutusten arviointiin erityisesti kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa.

Torstai 17.9.2026
 11.30 - 11.50
A3.1