Lukutaito on jokaisen kuntalaisen osallisuuden edellytys – mitä se vaatii?

Lotta-Sofia La Rosa, Lukeva kunta (Opetushallitus)2.9.2025

Lukutaito-ohjelman turvin edistetään kansallista lukutaitostrategiaa, jonka tavoitteena on yhdenvertainen monilukutaito jokaiselle suomalaiselle. Ohjelmassa on eri toimintamuotoja varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja muun muassa kunnille Lukeva kunta –ohjelma, jonka toimintaan yhä useampi kunta on lähtenyt rakentamaan paikallista, moniammatillista lukutaitostrategiaa tai lukutaidon toimenpideohjelmaa.

Turussa esimerkiksi rakennetaan parhaillaan työllisyyden ja maahan muuttaneiden tukemiseen lukutaito-ohjelmaa. Työllisyyspalveluissa ja kotoutumisessa kartoitetaan, missä kohtaa palvelupolkua heikko lukutaito voidaan tunnistaa ja miten se otetaan puheeksi. Kirjaston digilukiseulat, lukukassit ja monikieliset kokoelmat tarjoavat konkreettista tukea. Elokuussa valmistunut lukustrategiasuunnitelma tuo rakenteita lukemisen opetukseen perusopetuksesta aikuiskoulutukseen asti.

  • Lukutaitotietoisuutta tulee viedä palvelualueiden johtoryhmiin, jotta ymmärrys leviää koko organisaatioon, muistuttaa ohjelman projektipäällikkö Tarumaija Aalto.

Oulussa puolestaan lukutaitotyö on osa laajaa, arvopohjaista sivistystehtävää.

  • Tavoitteemme olla Suomen lukevin kaupunni ei ole pelkkä iskulause – se on yhteinen tahtotila, joka näkyy arjessa varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin, sanoo Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

Lasten ja nuorten lukupolkua tuetaan suunnitelmallisesti Kirjastoreitti ja Lukumetka -sivuston avulla. Erityistä huomiota on kiinnitetty saavutettaviin aineistoihin, selkokieleen ja monikielisyyteen.

  • Lukutaito on kansalaistaito, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen sekä lisää tasa-arvoa ja demokratiaa, toteaa Oulun kehitysjohtaja Juha Aho.

Kaikkien kuntalaisten lukutaitoa pitää edistää

Useassa kunnassa haasteena on, että aikuisten heikko lukutaito jää usein piiloon. Palveluissa ei aina ole aikaa tai osaamista sen tunnistamiseen, ja vaikeaselkoiset lomakkeet voivat estää kuntalaisen osallistumisen, summaa Aalto. Tarvitaan selkokielistä viestintää ja palveluja, jotka tukevat lukutaitoa arjessa.

Turun ja Oulun esimerkit osoittavat, että lukutaitotyö ei ole yksin koulutuksen asia. Jotta siinä onnistutaan parhaimmalla tavalla, tarvitaan kaikkien kunnan palvelujen yhteistyötä. Kaikille kuntalaisille avautuu mahdollisuuksia osallisuuteen, työllistymiseen ja hyvinvointiin, kun jokaisella on riittävä lukutaito.

Lotta-Sofia La Rosa
Lukutaito-ohjelman vetäjä, erityisasiantuntija FT